Vantaan koulut tukevat S2-oppijoiden luku- ja kirjoitustaitoa

Artikkeli

Noin 28% oppilaista opiskelee suomea toisena kielenä (S2) Vantaan peruskouluissa. Koulut tukevat lasten luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä monin tavoin.

Kirjoja kirjahyllyssä.

Kuvituskuva: Sercan Alkan

Suomen monikulttuurisimpana kaupunkina Vantaan kouluja käy suuri joukko lapsia, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään (S2). Tämä tarkoittaa, että heidän äidinkielensä on jokin muu kuin suomi. Tämän vuoksi moni heistä saattaa käyttää suomea ainoastaan koulussa. Lisäksi monen äidinkieli eroaa paljon suomen kielestä, mikä haastaa suomen oppimista. 

- Pidän luonnollisena sitä, että S2-oppilaiden suomen kieli ei ole yhtä hyvin hallussa kuin äidinkielisillä. Monelle oppijalle suomi on hyvin erilainen hänen omaan äidinkieleensä verrattuna. Jotkut suomen kielen piirteet, kuten pitkät vokaalit ja kaksoiskonsonantit, saattavat osaltaan hankaloittaa juuri suomen tarkkaa lukemista ja kirjoittamista. Se, että S2-oppilailla on luku- ja kirjoitustaidossa haasteita, on mielestäni odotuksenmukaista, kertoo vantaalainen S2-opettaja. 

Vantaan koulut tukevat kieli-, luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä monella eri tavalla: 

  1. S2-opettaja ei ainoastaan toteuta S2-opetusta, vaan myös tukee muiden oppiaineiden opiskelua yhteistyössä muiden opettajien kanssa. 
  2. Erityisopettajat tukevat S2-oppilaita tarvittaessa. Erityisopettajien määrää lisätään Vantaalla syksystä 2023 alkaen: lue aiheesta lisää. 
  3. Suomen kielen opetusta lisätään ekaluokkalaisille syksystä 2023 alkaen: lue aiheesta lisää. 
  4. Oman äidinkielen tunneilla kannustetaan lukemaan, sillä äidinkielen hyvä osaaminen tukee kaikkea oppimista. Oman äidinkielen opettaja voi tarvittaessa tarkastella luku- ja kirjoitustaitoa oppilaan äidinkielellä. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta yli 30 kielessä. 
  5. Säännöllinen harjoittelu oppilaalle valitulla, sopivalla materiaalilla. Opettajat etsivät oppimateriaalia, joka on sopivan haastavaa oppilaalle: tällöin oppiminen on motivoivaa, ei siis ylivoimaisen vaikeaa, mutta ei myöskään liian helppoa. 
  6. Luokkien kanssa käydään kirjastossa ja kirjastovinkkarit vinkkaavat lapsille hyvää lukemista. Uutuutena Vantaa tarjoaa myös oman kirjan ekaluokkalaisille, jonka saa noutaa kirjastosta yhdessä vanhempien kanssa. 
  7. Jos perinteinen kirja ei innosta lasta, myös äänikirjoja ja muita digitaalisia välineitä on käytössä. Esimerkiksi Ekapeli tukee ja pelillistää lukemaan oppimista, Lukulumosta löytyy sähköisiä kirjoja eri kielillä ja Manabua tarjoaa video- ja sanastomateriaalia, joka tukee oppijoita useilla eri kielillä. 
  8. Lukuseulalla seurataan jokaisen 2.- ja 7.-luokkalaisen lukutaitoa vuosittain. Kouluissa on käytössä myös muita seuloja, joilla seurataan luku- ja kirjoitustaitoa. Lue lisää lukuseulasta. 
  9. Jos oppilaalla epäillään oppimisvaikeuksia, psykologi ja erityisopettaja auttavat. 
  10. Kielitietoisuusvastaavat toimivat kaikissa Vantaan kouluissa. Suunnittelee yhdessä koulun johtoryhmän kanssa koulun kielitietoista toimintakulttuuria.
  11. Opetushallituksen rahoittama Kielitietoinen yläkoulu -hanke on käynnistynyt kahdeksassa yläkoulussa.  

Syksyllä 2023 lisää suomen kielen opetusta 

Tutkimustulokset osoittavat, että lasten luku- ja kirjoitustaidossa on havaittu heikkenemistä sekä suomen- että vieraskielisten lasten joukossa. Syksystä 2023 alkaen vantaalaiset ensimmäisen luokan oppilaat saavatkin yhden lisäviikkotunnin suomen kielen opetusta. Tuntilisäyksen ansiosta oppilailla on enemmän aikaa nykyisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Opetussuunnitelman sisältö ei siis kasva. Oppilaita tukemaan palkataan myös lisää erityisopettajia. Lue aiheesta lisää. 

Kotien merkitys luku- ja kirjoitustaidossa on suuri 

Myös kodeilla on tärkeä tehtävä luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen kannalta. Oman äidinkielen tukeminen on merkityksellistä, sillä lapsi oppii helpommin vieraita kieliä, kun hän hallitsee oman äidinkielensä. Myös yhdessä lukeminen ja kirjoittaminen kaikilla lapsen osaamilla kielillä auttaa kielten oppimisessa ja kehittää lapsen taitoja, ja samalla se on mukava yhteinen hetki lapselle ja aikuiselle. 

Koulun ja kotien välillä tehdään yhteistyötä. Huoltajat ovat mukana tuen suunnittelussa ja suunnitelmiin kirjataan, miten koti tukee lasta. Oman äidinkielen opettajat ja monikieliset ohjaajat voivat olla mukana, kun S2-oppilaan perheen kanssa selvitetään, millaista tukea oppilas tarvitsee. Huoltajien tapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkia. 

Aiheeseen liittyvää 

Lue lisää lukemaan oppimisen tukemisesta kotona. 

Lue lisää kielen oppimisesta Vantaan varhaiskasvatuksessa. 

Lue lisää kielen merkityksestä tunneilmaisuun. 

Avainsanat

Peruskoulut