Uusia ulottuvuuksia dokumentointiin digitaalisilla välineillä ja sovelluksilla

Blogi Vantastinen

Pedagoginen dokumentointi toteutuu usein käytössä olevissa työtavoissa. Leikkien havainnoiminen ja lasten saduttaminen avaavat ymmärrystä lasten mielenkiinnonkohteista. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen tarjoaa näihin tuttuihin menetelmiin uusia lapsia innostavia ulottuvuuksia.

Lapset katsovat padia.

Kuva: Sercan Alkan

Sisältö

Uudet päivitetyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) julkaistiin helmikuussa. Päivitykset vastaavat varhaiskasvatuslakiin tehtyjä lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea koskeviin muutoksiin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan inklusiivista, lapsilähtöistä, leikkiin, lapsen osallisuuteen ja toimijuuteen perustuvaa pedagogiikkaa. Näiden lisäksi pedagogisen dokumentoinnin merkitykseen on lisätty toimintakulttuurin kehittäminen, johon linkittyy myös vanhempien ja lasten osallisuus. Pedagoginen dokumentointi kuvataan perusteissa edelleen keskeiseksi työmenetelmäksi, jonka avulla voidaan toteuttaa lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma mainitaan osaksi pedagogisen dokumentoinnin prosessia.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoin useat muut arjessa käytössä olevat osallisuutta tukevat menetelmät luovat mahdollisuuksia pedagogiselle dokumentoinnille. Niiden yhteyttä pedagogiseen dokumentointiin ei aina tunnisteta.

Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena on ollut juuri tämän ymmärryksen lisääminen ja avaaminen. Talven aikana pilottipäiväkodeissa on kirjoitettu konkreettisesti auki sitä, miten arjessa käytössä olevat toimintatavat toteuttavat pedagogisen dokumentoinnin prosessia.

Lasten leikkien havainnointia videon avulla Vallinojan päiväkodilla

Vallinojan päiväkodissa hyödynnetään videointia lasten leikkien dokumentoimisessa. Tänä vuonna yhdessä ryhmässä tarve leikin dokumentoimiselle syntyi, kun aikuiset huomasivat leikkien sisällön saaneen vaikutteita aikuisille suunnatusta tv-sarjasta. Havainnon jälkeen henkilöstö halusi saada tietoa muun muassa siitä, millaista leikki on, millaisia rooleja leikki sisälsi ja millaisia tunteita lapsilla heräsi leikissä. Leikkiä päätettiin dokumentoida videoimalla ja se tehtiin osana metsäretkeä.

Videon avulla henkilöstölle tarjoutui mahdollisuus tarkastella ja reflektoida leikin sisältöä myöhemmin tiimipalaverissa. Videon kautta selvisi, että leikki oli kaikkien lasten mielestä kivaa, eikä pelottavia kokemuksia ennakko-oletuksista huolimatta syntynyt. Videota reflektoitaessa huomattiin, että muutama lapsista johdatteli leikkiä ja ymmärsi leikin yhteyden tv-sarjaan. Tämä huomio voitiin reflektion jälkeen kertoa myös lasten huoltajille. Videota katsottiin myöhemmin myös yhdessä lasten kanssa.

Toiminnan videoiminen tarjoaa hyvän keinon pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiselle. Videoita voidaan tuottaa yhdessä lasten kanssa tai aikuinen voi toimia kuvaajana. Videoiden katsominen yhdessä lasten kanssa palauttaa toiminnan konkreettisesti mieleen, jolloin yhteinen keskustelu onnistuu paremmin. Samalla voidaan pohtia opittuja asioita, kokemuksia ja koettuja tunteita. Yhteisen keskustelun pohjalta henkilöstöllä on mahdollisuus luoda uusia lapsilähtöisiä sisältöjä esimerkiksi seuraavan viikon toiminnalle. Vallinojan päiväkodilla aiotaan jatkossakin hyödyntää lasten leikkien videoimista osana pedagogista dokumentointia.

Illenpihan päiväkodin oivallus lasten kielen kehittymisen seuraamiseen

Saduttaminen on monelle tuttu menetelmä dokumentoida lasten kielellisiä taitoja ja selvittää lapsilähtöisesti lapsen mielenkiinnon kohteita. Saduttamisella tarkoitetaan sitä, kun aikuinen kirjoittaa sanatarkasti ylös lapsen kertomaa tarinaa. 

Illenpihan päiväkodissa lapsia innostava hauska oivallus on äänittämisen hyödyntäminen sadutuksessa. Äänittämiseen on päiväkodissa käytetty ChatterPix Kids-sovellusta. Sovellus on kasvatuksen ja oppimisen tietosuojaryhmän tarkistama ja sitä voidaan käyttää tableteilla. Sovellus mahdollistaa lasten osallisuuden dokumentointiin ja lapset oppivat samalla digitaalisia taitoja. Lapsille dokumentoinnista erityisen kivaa tekee se, että sovelluksessa lelut saadaan puhumaan lapsen äänellä.

Sadutuksia on suunniteltu tehtäväksi syksyllä ja keväällä. Kuunnellessaan omia nauhoituksiaan lapset pääsevät havainnoimaan omaa oppimistaan. Lapset liittävät huomaamattaan kertomiinsa tarinoihin omia ajatuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Niiden avulla henkilöstö pystyy kehittämään ja suunnittelemaan tulevaa toimintaan lasten mielenkiinnon kohteita vastaavaksi.

Muita arjessa käytössä olevia dokumentaation tapoja

Äänittämisen ja videoimisen sekä perinteisten havainnointimuistiinpanojen ja valokuvien lisäksi mahdollisuuksia pedagogiselle dokumentoinnille luovat esimerkiksi tarinallinen leikki ja digitaalisesti tuotetut lasten tarinat. Kaikkia lasten tuottamia askarteluja ja piirustuksia, jotka tekevät lasten oppimista näkyväksi, voidaan myös reflektoida ja hyödyntää dokumentteina.

Toimintaympäristöön näkyväksi tehty toteutettu toiminta voi olla osa pedagogista dokumentointia. Esimerkiksi vasupuun ympärille tai projektiseinille nähtäville tuotujen ryhmässä toteutettujen oppimiskokonaisuuksien ympärille voidaan pysähtyä yhdessä keskustelemaan, arvioimaan ja suunnittelemaan tulevan toiminnan sisältöjä. Henkilöstö voi hyödyntää myös tuumaustuokioita lasten kanssa heidän mielenkiinnon kohteiden selvittämiseksi tai tarkastella ryhmädynamiikkaa sosiogrammien tai läheisyydenkehien avulla.

Kun nähtävillä olevia kuvia, askarteluja, tarinoita tai toiminnan sisältöjä tarkastellaan yhdessä lasten, vanhempien ja henkilöstön kesken, voidaan muodostaa yhteistä ymmärrystä siitä, millainen ryhmä on, miten on onnistuttu tai mihin täytyy jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Tärkeintä on ymmärrys siitä, että pedagogisen dokumentoinnin tavoitteena on auttaa henkilöstöä toteuttamaan lapsilähtöistä ja osallisuuden huomioivaa toimintaa, jossa lasten mielenkiinnon kohteet ja mahdolliset tuen tarpeet tulevat huomioiduksi. Jokaisessa ryhmässä toiminta rakentuu oman ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta, ja tiivistyy ryhmän toimintasuunnitelmassa konkreettiseksi toiminnaksi ja oman ryhmän kokoiseksi varhaiskasvatukseksi.

Muihin pilottipäiväkodeissa toteutettuihin pedagogisen dokumentoinnin prosesseihin voit tutustua Varhain oppiva Vantaa-sivulta

Tämä blogikirjoitus on kolmas viiden kirjoituksen sarjasta, jotka julkaistaan Vantastinen! blogissa.

Kirjoittaja

Virve Huusko

Projektiasiantuntija Kokeellinen oppimisympäristö – Digisti pedan dokumentointia! Kehittämistoiminnassa tavoitteena on lisätä ymmärrystä pedagogisesta dokumentoinnista ja sen hyödyntämisestä Vantaan varhaiskasvatuksessa.  

Avainsanat

Päiväkodit