Vinkkejä lapsen jännityksen lieventämiseen

Tunteiden sanoittaminen ja tunteista puhuminen 

• Kaikki tunteet ovat sallittuja. Lasta saa jännittää ja hermostuttaa; älä mitätöi lapsen tunneta sanomalla: ”Mitä sinä nyt sitä jännität, eihän siinä ole mitään pelättävää”. Sanoita lapsen tunteet: ”Huomaan, että sinua jännittää nyt kovasti, se ei haittaa. Miten voisin auttaa sinua tässä?”

• Jännityksen läpikäyminen juttelemalla, esimerkiksi kysymällä lapselta, missä kohtaa kehossa jännitys tuntuu; pyytämällä lasta piirtämään, miltä jännitys tuntuu; lukemalla kirjoja tai saduttamalla.

Turvan tuominen:  

• Tue ja tsemppaa lasta. Kerro lapselle, että tunteet menevät ohi, sinä selviät varmasti ja et ole yksin.

• Halaa ja ota syliin. Päiväkotiin voi myös ottaa oman turvaa tuovan lelun tai perheen valokuvan, äidin huivin tms.  

Omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen kannustaminen ikätaso huomioiden:  

• Anna lapselle pieniä tehtäviä, esim. roskien vienti ja tiskikoneen tyhjennys.

• Anna kehuja ja positiivista palautetta. Tämä kehittää lapsen itsetuntoa, ja hänelle tulee olo, että häneen luotetaan ja hän pystyy tekemään asioita myös itse.  

• Ota huomioon, että isot muutokset, lapsen kokema jännitys ja kuormitus, saattavat hetkellisesti taannuttaa lapsen omatoimisuutta ja opittuja taitoja. Lapsi tarvitsee ymmärrystä ja tukea aikuiselta.  

Ennakointi:  

• Käy tilanteita etukäteen läpi lapsen kanssa, esimerkiksi koulureitin opettelu, koulun/eskarin/isojen ryhmän pihalla leikkiminen, koulurepun ostaminen ja kirjojen lukeminen koulun/eskarin aloituksesta. Tutustukaa yhdessä uuteen ryhmään etukäteen. Tämä on etenkin pienille tärkeää, että he käyvät usein tulevassa ryhmässä vierailulla.

• Saata lapsi kouluun, kun koulu alkaa, ja mene häntä vastaan.  

• Sanoita toimintamalleja lapselle. Mitä hän voi tehdä, kun uudessa ryhmässä jännittää: kertoa aikuiselle, halata turvalelua ym.  

• Tee yhteistyötä kasvattajien tai opettajien kanssa. On tärkeää, että myös uudessa ryhmässä aikuiset tietävät, jos lasta jännittää. 

Kaverisuhteiden tukeminen: 

• Järjestä mahdollisuuksien mukaan leikkitreffit niiden kavereiden kanssa, jotka ovat tulossa syksyllä samaan ryhmään.  

Kivoihin asioihin keskittyminen:  

• Ottakaa omaa aikaa lapsen kanssa mieleisen tekemisen äärellä. 
• Anna positiivista huomiota lapselle.
• Huolehdi riittävästä levosta, ruoasta ja ulkoilusta. Ne pitävät hyvää vireystasoa yllä ja näin vähentävät jännityksen tuomaa kuormitusta. Myös rutiinit tuovat lapselle turvaa.  

Muistathan, että apua on saatavilla! Vantaalla esi- ja perusopetuksessa työskentelee kuraattoreita lasten, vanhempien ja henkilökunnan tukena. Myös osassa varhaiskasvatusyksiköitä työskentelee kuraattori.