Mikkolan koulu

Yhteishaku tapahtuu Opintopolussa, joka on Opetushallituksen hakusivusto peruskoulun jälkeiseen julkiseen koulutukseen Suomessa. Oppilaiden kanssa on harjoiteltu opintopolun käyttöä oppilaanohjauksen tunneilla. Omat tiedot voi tarkastaa Oma Opintopolku -palvelusta. 

Opintopolkuun oppilas kirjautuu omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lisätietoa saa myös:

• Vantaan kaupungin yhteishakusivu
• Opintopolku: Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku
• Opintopolku: Yhteishaun ohjeet huoltajalle

Yhteishaun aikataulu 2025

Mikkolan koulun oppilas

• noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
• noudattaa järjestyssääntöjä kouluaikana koulualueella ja opettajan määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
• noudattaa koulun työjärjestyksen aikataulua.
• kuuntelee ohjeet tarkkaan ja noudattaa niitä.
• säilyttää mobiililaitteet oppituntien, ruokailun, retkien ja tapahtumien aikana repussa tai opettajan osoittamassa paikassa ja ovat kytkettynä äänettömään tilaan
• antaa työrauhan kaikille.
• huolehtii omista sekä yhteisistä tavaroista ja kunnioittaa toisten omaisuutta.
• ei tuo kouluun esineitä tai aineita, jotka ovat opiskelun kannalta tarpeettomia tai joilla voidaan vahingoittaa henkilöitä tai omaisuutta.
• ei myy, eikä muutoin luovuta tai välitä mitään koulupäivän aikana koulun alueella, pois lukien koulun sallimat tilanteet kuten koulumyyjäiset.
• pitää huolta tilojen siisteydestä ja järjestyksestä.
• ei poistu koulualueelta luvatta koulupäivän aikana.
• käyttäytyy asiallisesti ja ottaa toiset huomioon erilaisuutta arvostaen.
• ei kiusaa, syrji, käyttäydy uhkaavasti eikä loukkaa toista tietoisesti millään tavalla.
• noudattaa hyviä ruokailutapoja.

Oppitunnit ja retket

• Alakoulussa luokkatiloissa ei pidetä ulkovaatteita, päähineitä eikä kenkiä.
• Yläkoulussa luokkatiloissa ei pidetä ulkovaatteita eikä kenkiä. Lisäksi päähinettä ei käytetä kotitalousluokassa, kemian ja fysiikan luokkatiloissa tai koulun yhteisissä juhlatilaisuuksissa.
• Oppitunneilla tulee olla mukana työskentelyvälineet ja -laitteet. Oppitunneilla ei ole esillä opetukseen kuulumattomia välineitä.
• Liikuntatunneilla tulee olla asiallinen liikuntavarustus. Liikuntatuntien jälkeen oppilaille suositellaan peseytymistä.
• Koulun järjestämillä pyöräretkillä tulee oppilaalla olla kypärä päässä.
• Oppilasta rangaistaan jatkuvasta myöhästelystä. Ensin rangaistuksen antaa ja valvoo opettaja, jonka tunneilta myöhästelyä on tapahtunut. Myöhästelyn jatkuessa asia siirtyy luokanvalvojalle.

Ruokailu

• Ruokailuun tullaan ilman ulkovaatteita ja päähinettä. Ruokailu tapahtuu oman opetusryhmän ruokailuvuorolla. Ruokaillessa ei käytetä mobiililaitteita.
• Ksylitoli-tuotteiden nauttiminen ruokailun jälkeen on sallittu. Tunneilla ei saa syödä tai juoda, ellei siitä erikseen sovita. Oppitunneilla voi olla mukana vesipullo.

Välitunnit ja kouluun saapuminen

• Välitunnit ovat klo 9.45-10.15, 12.00-12.30 sekä 14.00-14.15.
• 7.–9.-luokkalaiset voivat viettää välitunnit sisällä pois lukien klo 12.00–12.30, jolloin kaikilla oppilailla on ulkovälitunti. 1.–6.-luokkalaiset ulkoilevat välituntisin.
• Ennen kellon soittoa ei saa tulla sisälle, ellei siitä ole erikseen sovittu. Reppuja ei saa tuoda sisälle etukäteen.
• Vaaralliset leikit, esimerkiksi leikkitappelut, tönimisleikit, lumipallojen heittely ja puihin kiipeily, on kielletty.
• Koulualue käsittää Lyyran ja Vegan piha-alueet, kentän sekä pihojen väliin jäävän välialueen.
• Koulun pihalla ei saa pyöräillä. Vapaa-ajan liikunta- ja kulkuvälineillä ei liikuta sisätiloissa, mutta Vegan skeittiparkissa lautailu on sallittu. Skeittiparkissa on käytettävä kypärää. Pyörät ja pyörillä varustetut laudat säilytetään ulkona niille varatuissa telineissä.

Omaisuus

• Mopot on pysäköitävä niille varatulle pysäköintialueelle koulupäivän ajaksi.
• Koulu ei vastaa kadotetuista tai varastetuista tavaroista. Kouluun ei kannata tuoda arvokkaita tavaroita tai laitteita. Kännyköitä ei käytetä oppitunneilla ilman erillistä lupaa.
• Teräaseiden, tulentekovälineiden ym. vaarallisten esineiden tuominen kouluun ja hallussapito on kielletty.
• Jokaisen oppilaan tulee toimia siten, että koulun irtaimisto ja koulukiinteistö eivät vahingoitu. Oppilas vastaa käytössään olevasta oppimateriaalista. Työskentelyvälineet ja laitteet sekä muut koulutarvikkeet ovat koulun omaisuutta.
• Oppilas, joka tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden vuoksi vahingoittaa kiinteistöä, irtaimistoa tai koulun tarvikkeita, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mikkolan koulussa

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Mikkolan koulussa tarkoittaa sitä, että sukupuolinen moninaisuus ja kouluyhteisön yhdenvertaisuus (ikä, alkuperä, kansalaisuus, uskonto, vakaumus, mielipide, vammaisuus, terveydentila) huomioidaan kaikessa koulussa tapahtuvassa toiminnassa. Näin ollen segregaation ennaltaehkäisy mielletään osaksi koulun arkea. Suunnitelman taustalla on käsitys siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen, ja se perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Suunnitelmaan on kirjattu Mikkolan koulun konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet Mikkolan koulun kehittämiseksi. Suunnitelman tavoitteena on yhteistyömyönteinen, kehittyvä ja hyvinvoiva yhteisö sekä toimintaympäristö, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa koulun toimintakulttuuria. Tavoitteet on laadittu joulukuussa 2019 satunnaisotannalla toteutetun oppilaskyselyn sekä henkilökunnalle teetetyn Kunta10-kyselyn tuloksista nousseiden seikkojen pohjalta. Lisäksi koulun oppilaskunta on ollut mukana kehittämistyössä. Näiden tavoitteiden eteenpäin vieminen on kaikkien koulun toimijoiden velvollisuus, mutta erityisesti koulun johdon ja henkilökunnan sitouttaminen tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimiin on kaiken koulun tasa-arvotilanteen kehittymisen elinehto.

2. Mikkolan koulun tasa-arvotilanne oppilaiden näkökulmasta

Mikkolan koulussatoteutettiin joulukuussa 2019 sähköinen kysely koulun tasa-arvotilanteeseen liittyen. Tämä tehtiin yhteistyössä yläkoulun lyhyen valinnaisainekurssin kanssa satunnaisotannalla Mikkolan koulun 3.-9.-luokkalaisille (117 vastaajaa). Lisäksi ala- ja yläkoulun oppilaskunnan hallituksissa keskusteltiin tasa-arvoteemasta. Kyselystä kävi ilmi, että Mikkolan koulun tasa-arvotilanne on kehittynyt vuodesta 2017, erityisesti sukupuolen moninaisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun osalta. Haasteena tasa-arvon toteutumisen kannalta nähtiin oppimateriaalien vähäiset esimerkit perheiden moninaisuudesta ja seksuaalivähemmistöistä sekä loukkaava ja kaksimielinen puhe koulun arjessa. Seuraavaksi esitellään tarkemmin kyselyn päätuloksia:

• Kyselyyn vastanneista oppilaista suurin osa viihtyy koulussa ja kokee olonsa turvalliseksi sekä voi kääntyä jonkun aikuisen puoleen, jos heillä on huolia koulussa.
• Lähes kaikki vastaajat (96,5%)  kokivat, että koulussa jokainen saa olla oma itsensä ja ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla.
• Kyselyyn vastanneista oppilaista yhteensä 91,5% valitsi vaihtoehdon aina tai yleensä kysymykseen, jossa tiedusteltiin, saako koulussa olla sellainen kuin haluaa riippumatta ulkonäöstä, puhumastaan kielestä tai osaamisestaan.
• 91,5% vastanneista koki, että koulussa opetetaan kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti ja hyväksymään erilaisuus.
• 78,3% oli sitä mieltä, että oppilaan ulkonäkö ei vaikuta siihen, miten opettaja kohtelee häntä.
• Vastaajista 86% koki, että heitä ei kohdeltu koulussa huonosti sukupuolen, ulkonäön, kielen tai osaamisen takia. Oppilaat, joita oli kohdeltu huonosti edellä mainittujen syiden takia, kertoivat kohtelun olevan huonoa muiden oppilaiden taholta ja useamman maininnan sai negatiivissävytteinen kielenkäyttö ns. “homottelu”.
• Noin puolet vastaajista oli kuluvan lukuvuoden aikana kuullut tai nähnyt loukkaavaa (esim. homottelu) tai kaksimielistä puhetta.
• Vastaajista 63,3%:n mukaan oppimateriaaleissa ei ole esimerkkejä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä ja erilaisista perheistä.

2.1 Koulun tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toiminnan kehittämiskohteet ja toimenpiteet koko kouluyhteisön tasolla

Keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi Mikkolan koulun toiminnan tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa nousivat seuraavat asiat: oppimateriaalin moninaisuus, loukkaava puhe ja oppilaiden osallisuus. Seuraavaksi esittelemme toimenpiteitä näiden alueiden kehittämiseksi:

1. Yhdenvertaisuutta tukevan oppimateriaalin lisääminen

• Opettajat opettavat oppilaita suhtautumaan kriittisesti käytettävään oppikirjaan, koska oppikirjat toistavat edelleen yhteiskunnassa vallitsevia stereotypioita (esim. heteronormatiivisuus).
• Opettajat valitsevat opetuksensa ja oppikirjan tueksi moninaista materiaalia (esim. kuvat ja tarinat) ja tukevat näin ihmiskuvan moninaisuuden kehittymistä.
• Opettajat tuovat esille erilaisia sukupuolirooleja, työnjakoa ja perhemalleja.
• Vuosikello: tähän paneudutaan erityisesti keväisin seuraavan lukuvuoden oppimateriaalien suunnittelussa

2. Loukkaavaan ja kaksimieliseen puheeseen puuttuminen

Ennaltaehkäisevä työ (tietoisuuden lisääminen) sekä olemassa olevaan negatiiviseen puhetapaan puuttuminen:

• Koulumme yksi painopistealueista on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus. Tämä on jaoteltu neljään lukuvuositeemaan (turvallinen ryhmä, vuorovaikutus- ja kaveritaidot, tunteet sekä itseluottamus ja vahvuudet).
• Vahvistetaan ja korostetaan jo olemassa olevaa hyvää käyttäytymisen mallia ja keskustellaan yhteisistä rangaistuskäytänteistä (esim. kasvatuskeskusteluun liittyvät käytännöt)
• Koulun kiusaamiskaavion päivittäminen ja sen arkeen nostaminen

3. Oppilaita osallistetaan heitä koskevaan päätöksentekoon enemmän

Olemassa olevien oppilaita osallistavien käytänteiden säilyttäminen:

• Oppilaskunnan hallitus, joka osallistaa ja edustaa koko oppilaskuntaa heitä koskevissa asioissa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti.
• Matalan kynnyksen kerhotoiminta
• Oppilaiden vastuutehtävät: liikkarit, tukarit, verso-sovittelijat ja oppilasagentit
• Jatketaan valinnaisaineiden kehittämistä oppilaskyselyn avulla.

Oppilaiden osallisuuden tukemisen vahvistaminen:

• Uusien vastuutehtävien kehittäminen: esim. koulun oppaat/esittelijät, vartijaa ja muuta koulun henkilökuntaa avustavat oppilaat, opettajien kehittämistiimiin oppilasedustus (nimettyinä ajankohtina)
• Kummitoiminnan kehittäminen yli luokka-asterajojen
• Ala- ja yläkoulun yhteisten teemapäivien suunnittelu (esim. pride-päivä) oppilasjohtoisesti ja vuosikellon luominen. Tämä voisi olla Oppilaan osallistaminen -tiimin tehtävä. Teemapäivien avulla vahvistamme yhteistoimintaa yli luokkarajojen ja tuemme yhtenäiskoulun rakennetta.
• Lisäksi kehittämisen kohteena on kouluyhteisön yhteiset sääntöjen päivittäminen ja rangaistuskäytännöt. Näiden tekemiseen osallistetaan myös oppilaat oppilaskunnan johdolla.
• Pohditaan yläkoulussa aineenopettajien kesken erilaisia arviointimenetelmiä ja luodaan oppilaille selkeä kuva oppiaineen tavoitteista ja arviointimenetelmistä sekä -aikatauluista, jonka pohjalta oppilas pystyy asettamaan omat tavoitteensa ja suunnittelemaan opiskeluaan. Rytmitetään arviointiajankohtia vuosikelloon ja pyritään välttämään niiden (esim. kokeiden ja projektitöiden) kasaantuminen tiettyyn ajankohtaan (esim. ennen joulua). Toiminnan suunnitteluun osallistuu myös yhr-henkilökunta.

3. Mikkolan koulun työyhteisön tasa-arvo-  ja yhdenvertaisuustilanne ja kehittämiskohteet

Mikkolan koulun henkilökunnalle toteutetun Kunta10-tutkimuksen (lv. 2017-2018) yhtenä kategoriana oli työpaikan ilmapiiri ja syrjinnän kokeminen. Tulosten mukaan Mikkolan koulun ilmapiiri koetaan hyväksi. Tulos hyvästä ilmapiiristä piti sisällään muun muassa kysymykset työntekijään kohdistuvasta syrjinnästä ja kiusaamisesta, työn arvostamisesta, kollegoiden keskeisestä luottamuksesta sekä avuliaisuudesta ja kannustavasta ilmapiiristä. Kyselyyn vastanneesta henkilökunnasta (48 vastausta) 12,1% oli kokenut itse syrjintää iän, sukupuolen, mielipiteen tai aseman takia kuluneen lukuvuoden aikana. Koulutuksen takia kukaan ei kokenut tulleensa syrjityksi. Työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää ilmeni kyselyn mukaan hyvin vähän (2,2% ja 2,1%). Suurimmiksi syrjinnän syiksi nousivat mielipiteen ilmaiseminen ja sukupuoli. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös: hyvän ilmapiirin vaikutukset näkyvät siinä, että edellä mainitut epäkohdat tulevat työnantajan tietoon. 46,8% vastaajista koki, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuutta muutoksiin omassa työssään. Voidaan ajatella, että mielipiteen ilmaiseminen ja omaan työhön vaikuttaminen korreloivat keskenään. Mikkolan koulussa käydään yksilökehityskeskustelut vuosittain, mutta kyselyn perusteella vain 37,5% pitää tätä hyödyllisenä. Väittämään Lähiesimieheltä saa tukea työhön enemmistö valitsi vastausvaihtoehdon “melko eri mieltä”. Tämä väittämä piti sisällään sen, että esimiehet kannustavat työntekijöitään opiskelemaan ja kehittymään työssään.

Näiden tutkimustulosten pohjalta tavoitteita Mikkolan koulussa ovat:

1. Osallistuminen omaa työtä koskevaan päätöksentekoon

• Jatketaan vuosittaisia yksilökehityskeskusteluja ja kehitetään niiden sisältöä työyhteisöstä nousevien tarpeiden mukaan
• Tarkotuksenmukaisten tiimikokoonpanojen vuosittainen tarkastelu ja opettajien kehitysehdotusten huomioiminen sekä tiimien kokoonpanojen valikoituminen avoimesti. Tavoitteena on, että enemmistö kokee saavansa mielipiteensä esille.Tähän tavoitteeseen Mikkolan koulussa on jo tehty isojen tiimien muutos lukuvuonna 2019-2020 pienempiin luokka-astekokonaisuuksiin (7.-9. tiimi, 5.-6. tiimi, 3.-4. tiimi ja 1.-2. tiimi)

2. Työyhteisön koulutusmyönteisyyden vahvistaminen

• Tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin sekä luokan- että aineenopettajilla ja erityisopettajilla
• Mahdollistetaan virka-ajan sisällä olevat koulutustapahtumat opettajien koulupäivän sisällä esim. tutortoiminnan johdolla. Hankitaan näihin sijaiset ja kannustetaan opettajia osallistumaan. 
• Jatketaan hyväksi havaittua vetäytymispäivää tulevan lukuvuoden suunnittelussa tarpeenmukaisissa kokoonpanoissa.

4. Suunnitelmasta tiedottaminen ja sen toteuttaminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma julkaistaan Mikkolan koulun kotisivuilla. Henkilöstölle suunnitelmasta tiedotetaan henkilöstökokouksissa ja sen toimenpiteitä työstetään tiimiajoilla. Koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma koskee kaikkia koulussa työskenteleviä henkilöitä ja tukee koulun oppilaiden oppimista ja henkilökunnan työtä koulussa sekä yhteistyökumppanien kanssa

Vantaan kouluissa noudatetaan koko kaupungin yhteistä opetussuunnitelmaa eri oppiaineissa. Poikkeuksena ovat lyhyet valinnaiskurssit, jotka jokainen koulu suunnitelee ja päättää itsenäisesti.

Oppiaineet eri luokkatasoilla

Ala-koulun oppiaineet luokilla 1.-6.

Yläkoulun oppiaineet luokilla 7.-9.

Arviointi Mikkolan koulussa

Perusopetuksen arviointi perustuu perusopetuslain ja sen pohjalta laaditun valtakunnallisen opetussuunnitelman kriteereihin.

Perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

1. ohjata ja kannustaa opiskelua palautteen avulla sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi) ja
2. määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi luokilla 1-6

Alakoulussa annetaan todistus kaksi kertaa vuodessa. Oppilaan arviointi perustuu oppilaan lukukauden/lukuvuoden aikana antamaan jatkuvaan näyttöön.

1.-3. luokkien arviointi on sanallista.

Valinnaisaineet alkavat oppilailla 4. luokalla. Valinnaisaineet arvioidaan hyväksytty - hylätty -periaatteella.

Taito- ja taideaineiden opiskelu voi nostaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.  Valinnainen A2-kieli arvioidaan numeroarvosanoilla.

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi luokilla 7-9

Summatiivinen arviointi on yläkoulussa pääosin numeerista arviointia arvosanoilla 4 - 10, joskin lyhyet valinnaisainekurssit arvioidaan sanallisesti hyväksytty tai hylätty.

Opettajat käyvät oppilaiden kanssa läpi lukukauden alussa jokaisen oppiaineen osalta opiskeluun liittyvät tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet.

Tällä pyritään siihen, että oppilailla on käsitys siitä, mitä on tarkoitus oppia ja miten heidän suoriutumistaan arvioidaan lukuvuoden aikana.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Opettajien yhteydenpito kotien kanssa tapahtuu pääasiallisesti wilman kautta sekä oppilaan, huoltajan ja luokanvalvojan yhteisissä arviointikeskusteluissa (vanhempainvartit).

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppilaalle annetaan arviointi syyslukukaudesta ja kevätlukukaudesta erikseen.

Näiden pohjalta annetaan koko lukuvuotta koskeva arviointi lukuvuositodistukseen kevätlukukauden päättyessä.

Oppilaan opiskelun arviointi on siis jatkuvaa ja monipuolista eli oppiaineen lukuvuosiarviointi muodostuu kaikista oppilaan lukuvuoden aikana antamista näytöistä (tuntityöskentely ja tunneilla osallistuminen, tehtävien tekeminen, kokeet/arvioitavat tehtävät jne.).

Arviointikeskustelu

Opettaja, huoltaja ja oppilas käyvät arviointikeskustelun lukuvuoden aikana. Arviointikeskustelu on osa oppilaan monipuolista arviointia.

Päättöarviointi

Peruskoulun päättyessä oppilaille annetaan päättöarviointi. Tässä keskeisiä huomioita päättöarviointiin liittyen:

• Päättöarvionnissa jokaisen oppiaineen arvioinnissa  otetaan huomioon kaikki lukuvuosiarvioinnit yläkoulun ajalta (7.-9.luokat)
• Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Päättöarvioinnin kriteereihin eri oppiaineissa voit tutustua linkin kautta: Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit
• Kotitalouden, kuvataiteen ja käsityön kohdalla päättöarvosana annetaan 7. luokalla, paitsi jos oppilas valitsee kyseisen oppiaineen pitkäksi valinnaisaineeksi. Tällöin päättöarvosana annetaan vasta 9. luokalla.
• Lyhyet valinnaiset voivat korottaa sen oppiaineen päättöarvosanaa, jonka alaisuuteen valinnainen kuuluu.
• Valinnaisaineista ja niiden valinnasta voi lukea lisää koulun kotisivuilta.

Seuraavat asiat on myös hyvä pitää mielessä vuosiluokkien 7-9 arvioinnin osalta:

• osaa oppiaineista opiskellaan vain syys- tai kevätlukukaudella (biologia/maantieto, fysiikka/kemia, elämänkatsomus/uskonto, opo)
• joidenkin oppiaineiden opiskelu päättyy jo ennen 9. luokkaa ja näistä oppiaineista annetaan päättöarvosanat jo 7. tai 8. luokalla:
• 7.lk:lla päättyvät oppiaineet: kotitalous, kuvataide ja käsityö (ellei oppilas ota niitä valinnaisaineeksi),
• 8.lk:lla päättyvät oppiaineet: historia ja musiikki

• päättöarviointi kattaa 7.-9. luokat  ja sisältää myös valinnaiset oppiaineet  (lyhyet valinnaiset voivat vaikuttaa korottavasti ns. emoaineeseen)

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa eli Vantaan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen.

Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Käyttäytymisen arvioinnissa on käytössä Vantaan yhteiset kriteerit: 1.-3.lk käyttäytymisen arviointikriteerit.

Luokilla 4.-6. oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroilla: 4.-9.lk käyttäytymisen arviointikriteerit.

Lisäksi oppilaan vahvuuksia ja edistymistä arvioidaan omalla liitteellä.

Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelma, oppiaineet ja niiden sisältö

Arviointi ja todistukset perusopetuksessa