Vantaalla toimitaan aktiivisesti kiusaamisen ehkäisemiseksi

Vantaalaisissa oppilaitoksissa toimitaan aktiivisesti sen eteen, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja mukavaksi koulussa. Lukuvuoden 2022–2023 alussa Vantaan kouluissa on otettu käyttöön uusi kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen toimenpideohjelma. Myös koulujen järjestyssäännöt uudistetaan muuttuneen perusopetuslain myötä.

Kolme lasta kiipeilee kiipeilytelineessä.

Kuva: Sercan Alkan

Tuttujen tekojen rinnalle uusi toimenpideohjelma

Oppilaille jo tuttuja toimia kiusaamisen vähentämiseksi ovat esimerkiksi vertaissovittelu (Verso) ja KiVa koulu -toimintamalli. Näiden lisäksi kouluissa on otettu käyttöön koko kaupungin tasoinen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen toimenpideohjelma elokuussa 2022.

Jokainen vantaalainen koulu tarkentaa kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen toimenpideohjelman omaan toimintaansa sopivaksi. Toimenpideohjelma sisältää yhdeksän erilaista toimenpidettä ja tekoa. Näillä toimenpiteillä ja teoilla ennaltaehkäistään kiusaamista ja myös puututaan mahdollisiin kiusaamistilanteisiin.

Esimerkkinä näistä toimenpiteistä mainittakoon yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvistaminen, jotta jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa omaan kouluyhteisöönsä.

- Yhteenkuulumisen tunne vahvistaa oppijoidemme hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäisee myös kiusaamista, sanoo Vantaan opiskeluhuollon päällikkö Tuija Harakka.

Käytännössä yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat saavat osallistua aktiivisesti hyvinvointityön suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaat ovat siis mukana pohtimassa, miten jokaisella olisi hyvä olla koulussa ja miten luokan ilmapiiriä vahvistetaan. Vantaalla toteutetaan myös hyvinvointiteemaisia tapahtumapäiviä ja –viikkoja, joiden sisältöön oppilaat pääsevät vaikuttamaan.

Lisäksi jokaisessa koulussa valitaan kiusaamisen ehkäisemisen tiimi, joka toimii aktiivisesti kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja puuttuu kiusaamiseen jo varhaisessa vaiheessa.

- Se, että oppijat kokevat, että jokainen yhteisön aikuinen puuttuu kiusaamiseen, lisää heidän turvallisuuden kokemustaan, Tuija harakka lisää.

Kiusaamiseen voivat puuttua opettajien lisäksi myös muut oppilaat. Martinlaakson koulussa on toiminut niin kutsuttu M-Crew jo vuodesta 2014. Ryhmään valitaan joka kevät 10 oppilasta, jotka jaetaan pareiksi. Jokainen pari saa vastuulleen yhden pitkän välitunnin viikossa, jonka aikana he pitävät M-Crewn logolla varustettua hupparia ja havainnoivat mahdollisia kiusaamistilanteita sekä juttelevat muiden oppilaiden kanssa. Toiminta tarjoaa vaihtoehtoisen väylän kertoa kiusaamisesta, sillä kaikki eivät välttämättä uskalla puhua kipeistä asioista aikuisille. M-Crew pystyy ratkomaan pienet riidat paikan päällä, mutta vakavimmista tapauksista kerrotaan aina ohjaaville opettajille.

Oppilaat osallistuvat mielellään M-Crewn toimintaan. Lisäksi kiusaamisen vastaisen työn näkyväksi tekeminen on vaikuttanut oppilaiden asenteeseen kiusaamista kohtaan:

- Martinlaakson koulussa teetettyjen kyselyiden perusteella kiusaaminen on vähentynyt M-Crew -toiminnan aikana, kertoo toiminnasta vastaava opettaja Satu Sorvari.

M-Crew -mallin taustasta ja sen perusperiaatteita on mahdollista päästä kuulemaan myös kahdessa koulutustilaisuudessa! Katso tarkempaa tietoa koulutuksen ensimmäisestä osasta tämän linkin kautta ja toisesta osasta tämän linkin kautta.

Järjestyssäännöillä yhteys kiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävään työhön

Syksy toi tullessaan muutoksia perusopetuslakiin. Yksi keskeisimmistä muutoksista on lapsen edun ensisijaisuuden kirjaaminen lakiin. Lisäksi lakiin lisättiin sekä kiusaamisen ja syrjinnän käsitteet. Muutokset perusopetuslaissa velvoittavat kouluja uudistamaan järjestyssääntönsä, jotta uudistettu laki toteutuu koulun arjessa.

Järjestyssäännöt ovat tärkeitä koulun arjessa muutenkin, kuin lain näkökulmasta. Kun säännöt ovat selkeät, jokaisen on helppoa ja turvallista toimia arjessa.

Lehtikuusen koulun henkilökunta alkoi viestiä koulun järjestyssäännöistä jo reilu vuosi sitten.

- Lähtökohta järjestyssääntöjen uudistamiseen ja niistä viestimiseen nousi arjen tarpeesta selkeyttää sekä yhtenäistää toimintakulttuuriamme ja luoda yhteisöllinen tapamme toimia, kertoo Lehtikuusen koulun virka-apulaisrehtori Marianne Andersen.

Koulun järjestyssääntöjen yhteyteen lisättiin “taitoportaat”, joita tarkastelemalla oppilas voi itse arvioida omaa käyttäytymistään. Taitoportaissa on neljä porrasaskelmaa: aloittelen, harjoittelen, osaan ja osaan sekä autan muita. Alimmalla, eli aloittelen-portaalla, oppilas ei vielä osaa säädellä omaa käyttäytymistään, kuten ohjeiden noudattamista ja muiden huomioimista. Tästä hän kuitenkin kehittyy ja korkeimmalla portaalla hän osaa jopa ohjata muita oppilaita toivottavan käyttäytymisen suuntaan.

Lehtikuusen koulu on luonut onnistumisen portaista ja järjestyssäännöistään upeat visuaaliset taulut, jotka ovat esillä luokissa, koulun käytävillä ja kansliassa. Näin yhteiset säännöt ovat koko kouluyhteisön tiedossa. Taitoportaiden askelmia pohditaan myös koulun tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunneilla, jotta portaisiin listatut asiat linkittyvät suoraan myös kiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävään työhön.

- Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettamalla vaikutamme sekä omaan että toistemme hyvinvointiin, Tuija Harakka toteaakin.