Martti tuli taloon - kehittämistoiminta tuo mukanaan uusia näkökulmia

Syksyllä päiväkodin arki on uuden käynnistämistä. Uudet tiimit ja ryhmät aloittelevat toimintaansa. Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen ovat toiminnan keskiössä, mutta samalla mietitään, millainen vuosi ryhmän kanssa on toiveissa rakentaa. Mihin sitoudutaan ja mitä kehitetään, mitä edellisestä toimintavuodesta lasten kanssa opittiin? Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoiminnassa on samalla tavoin tarpeellista hieman kurkistaa kevään palautteeseen ennen kuin pedagogisen dokumentoinnin ymmärryksen rakentaminen jatkuu. Mitä siis viime vuodesta opittiin?

Kehittämistoiminta käynnistyi vuosi sitten yhdessätoista pilottipäiväkodissa. Pedagogisen dokumentoinnin lisäksi pilotoitiin Vantaan pilvitallennuksen mahdollisuuksia pedagogisen dokumentoinnin prosessissa. Uusien digitaalisten työtapojen ja työssä käytettävien ohjelmistojen haltuun ottaminen liittyy vahvasti jokaisen työntekijän omaan osaamisen kehittämiseen tässä hetkessä. Päiväkotien tvt-tukihenkilöt ja tuutorit tukevat työntekijöitä näiden taitojen kehittymisessä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelmasta löytyy myös vinkkejä lasten kanssa toteutettavaan digipedagogiikkaan.

Hauska vinkki on tehdä uudesta, toisille ehkä haastavasta asiasta mukava yhteinen juttu. Sinirikon päiväkodissa iso Smartboard -näyttö nimettiin tuttavallisesti ”Martiksi”. Nimeämisen jälkeen vieraalta tuntuneen näytön käytön opetteleminen oli mukavampaa, rennompaa lasten ja aikuisten yhteistä toimintaa.    

Muutos syntyy sitoutumisesta

Ennen kesää pilottipäiväkodeilta kerättiin kokemustietoa kehittämistoimintaan osallistumisesta. Kehittämistoimintaan osallistuminen vaatii innokkuuden ja kehittämishalukkuuden lisäksi sitoutumista. Päiväkodeissa pohdittiin, että syksyllä olisi hyvä tiedottaa hankkeesta kokouksissa niin, että kaikilla on selkeästi tiedossa, missä yksikkö on mukana, sekä muistuttaa koko työyhteisöä siitä, mihin on yhteisesti sitouduttu.

Yhteinen, koko työyhteisön sitoutuminen vaatii pitkäjänteistä kannattelua. Yksittäisen yhdysopettajan merkitys koko päiväkodin kehittämistoiminnassa nähtiin tärkeänä, mutta sen varaan kehittämistoimintaa ei voi jättää. Kannattelussa tärkeässä asemassa ovat johtajan rooli ja yhteiset kokousrakenteet. Dickursby daghemin päiväkodin johtajana keväällä toiminut Krista Etelämäki tiivisti kokemuksiaan ja kehittämistoiminnan hyötyjä:

– Kehittämistoimintaan mukaan liittyminen on auttanut johtajan näkökulmasta rajaamaan toimintasuunnitelman tavoitteita, ja siten myös syventänyt teemoja ja keskusteluja yhteisissä pedatiimeissä. Olemme koko toimintavuoden ajan keskittyneet kerran kuussa pidettävissä pedatiimeissä ainoastaan pedagogiseen dokumentointiin, teoreettisen ymmärryksen syventämiseen ja käytännön vinkkien jakamiseen.

Sitoutumiseen ja kannatteluun liittyvät näkökulmat ovat tärkeä huomioida kaikkeen kehittämistoimintaan mukaan lähtiessä. Innokkuutta ja motivaatiota tarvitaan, mutta yksistään ne eivät riitä.

Kehittämistoiminta tarjoaa puitteet toimintakulttuurin kehittämiselle, mutta yhteinen keskustelu pedagogiikasta sekä yhteisen ymmärryksen rakentaminen, niin päiväkoti kuin tiimitasolla, rakentavat varsinaista muutosta. Varhain oppiva Vantaa -sivustolta löytyy pedagogisen dokumentoinnin keskustelukortit keskustelun herättämisen tueksi.

Kehittämistoiminnan syksyn tuulia

Digitaaliset työ- ja oppimisympäristöt haukkasivat kevään kehittämistoiminnasta suuren palasen, joten vastapainona Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoiminnassa keskitytään tulevana syksynä pedagogiseen dokumentointiin ja arjen toteuttamiseen liittyvien ratkaisujen etsimiseen. Pilottipäiväkodeissa syntyviin ratkaisuihin ja jo toteutettuihin ideoihin ja oivalluksiin voi tutustua myös Varhain oppiva Vantaa -sivustolla. 

Erityisesti lasten ja huoltajien osallisuuden näkökulma ja siihen liittyvät oivallukset nostetaan syksyllä kehittämisen keskiöön. Huoltajien osallisuuden toteutumiseen liittyvät haasteet pedagogisessa dokumentoinnissa nousivat esille kevään palautteissa. Osassa pilottipäiväkodeissa toimintavuoden aikana käytössä olleen Instagramin ympärillä käytiin runsasta keskustelua. Miten viestintävälineiden avulla saavutettaisiin pedagogisen dokumentoinnin reflektioon tähtäävä merkitys?  

Kehittämisen kannalta on merkityksellistä miettiä, millainen meidän ryhmämme on, millaiset tavoitteet ryhmän toiminnalle lapsiryhmästä nousee ja millaiset pedagogisen dokumentoinnin keinot palvelisivat parhaiten meidän ryhmäämme, henkilöstöä sekä lapsia ja huoltajia. Syksy on mukava aloittaa oivalluksilla ja oppimisen hetkien avaamisella sekä jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisella. Krista kiteytti ajatusta seuraavasti:

– Suurin oivalluksemme vuoden aikana on varmasti ollut se, että teemme ja olemme jo tehneet pedagogista dokumentointia kautta aikojen, mutta nyt osaamme paremmin tuoda esille ja ennen kaikkea sanoittaa kaikkea sitä pedagogista työtä ja toimintaa, jota ryhmissä on ja tehdään koko ajan.

Oman työn tarkastelu pedagogisen dokumentoinnin silmälasien avulla ja käytössä olevien toimintatapojen edelleen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa kehittämistoiminnassa. Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen.

Tämä blogikirjoitus on neljäs viiden kirjoituksen sarjasta. Kolme ensimmäistä kirjoitusta julkaistiin Vantastinen-blogissa kevään 2022 aikana.