Oppimisen tuki perusopetuksessa

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti oppilaan edistymistä seuraten hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa.

Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä, ja opetusta eriytetään. Oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollon tukea. Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tulee kuitenkin laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on hyvin säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota.

Mikäli arvioidaan, että oppilas tarvitsee tavanomaista laajemmin ja pitkäaikaisemmin tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppilaalle oppimissuunnitelma, jossa kuvataan mm. oppilaan tarvitsema tuki ja sen järjestäminen.

Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki on aina suunnitelmallista ja oppilaan kokonaistilanteen huomioivaa. Oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), johon kirjataan oppilaalle annettava tuki. Oppilaan HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuodessa.

Erityinen tuki voidaan järjestää oppilaan etu ja opetuksen järjestämismahdollisuudet huomioiden:

•  muun opetuksen yhteydessä oppilaan lähikoulussa,
•  osittain tai kokonaan pienryhmässä oppilaan lähikoulussa tai
•  kaupunkitasoisessa pienryhmässä.

Oppilaalle sopiva opetusryhmä suunnitellaan yhdessä koulun, oppilaan, huoltajan ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.

Tukiopetusta tarjotaan, kun lapsi tarvitsee opinnoissaan lisätukea. Tukiopetus pyritään aloittamaan ennakoidusti jo ennen kuin suurempia oppimisen ja opiskelun esteitä pääsee syntymään.

Tukiopetusta annetaan joko oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa myös lapsen omalla äidinkielellä.

Osa-aikaisella erityisopetuksella parannetaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistään oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan, mikäli lapsella on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai joskus yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt sovitetaan lapsen saamaan muuhun opetukseen.

Joustavilla ryhmittelyillä voidaan tukea lasta. Jakotunneilla ja palkkitunneilla pyritään mahdollistamaan opiskelu pienemmissä ryhmissä. Palkkitunneilla tarkoitetaan sitä, että saman oppiaineen tunnit järjestetään lukujärjestyksellisesti samaan aikaan yhdellä luokka-asteella.

Katso videolta tarkemmin, mitä joustavat ryhmittelyt tarkoittaa:

Eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että oppilaiden tavoitteet ja tehtävät vaihtelevat yksilöllisesti.  Eriyttäminen on opetukseen kuuluva keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja lapsen erilaisuus.

Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa

• opetuksen sisältöihin
• käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin
• työtapoihin
• koulu- ja kotitehtävien määrään ja niihin käytettävissä olevaan aikaan.

Eriyttäminen on osa yleistä tukea ja eriyttäminen on eri asia kuin oppimäärän yksilöllistäminen.

Katso videolta tarkemmin, mitä eriyttäminen tarkoittaa:

Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla.

Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään.

Erityisopetukseen osallistuvan oppilaan oppimäärää voidaan yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen on oppilaan tavoitetason määrittelemistä oppilaan edellytysten mukaiseksi.

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta.

Oppimissuunnitelma on opettajan, lapsen ja huoltajan kanssa yhteistyössä laadittu kartoitus lapsen tuen tarpeesta ja suunnitelma lapsen tarvitsemista tukimuodoista ja tuen toteuttamisesta. Mikäli lapselle on laadittu oppimissuunnitelma, se löytyy Wilmasta.

HOJKS on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, johon kirjataan lapselle asetetut tavoitteet sekä tukimuodot. Mikäli lapselle on laadittu HOJKS, se löytyy Wilmasta.

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon.

Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista.

Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään pedagogisen arvioin perusteella moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

Pedagogisessa arviossa kuvataan

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista
• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
• arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea.

Pedagogisen selvityksen laatii oppilaan opettaja(t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.

Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö pedagogiseen selvitykseen perustuen.

Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Mikäli todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös, joka perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan ja huoltajan kuulemiseen. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen.

Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa oppilaan HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.