Uomarinteen koulu

‍Luokanopettajat

Opettajien sähköpostit ovat muodossa etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi, poikkeukset suluissa.

A Kaisa Salo

• Satu Meriläinen-Haapaniemi, erityisopettaja 1.lk 

     (satu.merilainenhaapaniemi@eduvantaa.fi)

• Maarit Pirhonen, erityisopettaja 2.lk
• Taru Lauren-Kotiranta, erityisopettaja 3.lk
• Katariina Piikki, erityisopettaja 4.lk
• Ann-Chelie Keskinen, erityisopettaja 5.lk (annchelie.2.keskinen@eduvantaa.fi)
• Merja Krogerus, erityisopettaja 6.lk ja kielikylpy

• Valmistava opetus: Elina Pälviä
• Esi- ja alkuopetus: Ville Vasarainen
• Suomi toisena kielenä: Svetlana Saarinen, Maija-Liisa Halme-Briedis, Roddy Zimny, Vilma Ovaskainen ja Evelyn Gil
• Saksa: Peter Hilger
• Espanja: Tiina Louko
• Islamin uskonto: Danfa Cheikh, Hirsi Istarlin, Vahdati Maryam, Hanan Bouchri, Anna Vuori, Heidi Vehviläinen, Elbaz Ouafae ja Jinan Abdullatif
• Katolinen uskonto: Sarolta Peura
• Ortodoksiuskonto: Ulla Rajamäki
• Krishna: Tapio Paljakka
• Buddha: Piia Sorvoja

PP                 Erityisluokanopettaja                     Paula Pryl

TH                 Erityisluokanopettaja                     Tuija Haaman            

HH                Erityisluokanopettaja                      Henna Haapanen  

KS                 Erityisluokanopettaja                      Krista Snellman   

                     (krista.2.snellman@eduvantaa.fi)                                     

MS                Erityisluokanopettaja                        Mervi Saikkonen    

PK                Erityisluokanopettaja                         Paula Kiskola                                                                         

IT                  Erityisluokanopettaja                         Inkeri Tamlander

• Dani Nuutinen
• Minna Ucan
• Kadidja Toure-Pukki
• Olesya Flink
• Matilda Sikow

PP  Erityisluokanopettaja  Paula Pryl

avustava henkilökunta 

• Violeta Kuqi
• Marjut Nurmela
• Naema Ahmed Isse

TH  Erityisluokanopettaja  Tuija Haaman

avustava henkilökunta 

• Salla Taskinen
• Suvi Kuortti
• Uliana Beliaeva

HH   Erityisluokanopettaja  Henna Haapanen 

avustava henkilökunta 

• Heidi Hautsalo
• Piia Mäntykoski
• Sultana Khan Mahfuza
• Roble Sharaf
• Katri Schohin

KS  Erityisluokanopettaja  Krista Snellman

 avustava henkilökunta 

• Riikka Hård Af Segerstrad
• Hanna Hauhia
• Isse Naley
• Mhamdi Zakia

MS  Erityisluokanopettaja  Mervi Saikkonen 

avustava henkilökunta 

• Sanna Juntunen
• Drita Rexhepi
• Kristiine Tönts
• Rayaan Moalin-Elmi
• Sonja Illman

PK  Erityisluokanopettaja  Paula Kiskola 

avustava henkilökunta 

• Birgitta Viuhkonen
• Kirsti Saukonoja
• Marika Blomqvist

IT  Erityisluokanopettaja  Inkeri Tamlander

avustava henkilökunta   

• Heljä Salmi
• Anna Joensuu
• Evgenia Pokrovskaya-Barreira
• Tiina Alanko
• Vera Erkkilä

Koulun järjestyssäännöt:

1. Oppilas käyttäytyy asiallisesti muita kohtaan.
2. Oppilas antaa itselleen ja toisille opiskelu-, työ- ja ruokarauhan.
3. Oppilas ei kiusaa, syrji, käyttäydy uhkaavasti tai loukkaa toisen fyysistä koskemattomuutta.
4. Oppilas noudattaa koulun työjärjestyksen aikataulua.
5. Oppilas pitää hyvää huolta omista ja yhteisistä tavaroista sekä kunnioittaa toisten omaisuutta.
6. Oppilas saa poistua koulualueelta vain koulun opetushenkilöstön luvalla.
7. Oppilas käyttää opetustilanteessa kännykkää ja muuta teknologiaa opiskelun edistämiseksi opetushenkilöstön luvalla.
8. Oppilas ei toiminnallaan aiheuta itselleen tai toiselle vaaraa.
9. Oppilas ei tuo kouluun esineitä tai aineita, jotka ovat opiskelun kannalta tarpeettomia tai joilla voidaan vahingoittaa henkilöitä tai omaisuutta.
10. Oppilas ei saa myydä, muutoin luovuttaa eikä välittää mitään koulun alueella koulupäivän aikana, pois lukien koulun sallimat tilanteet, kuten esimerkiksi koulumyyjäiset.
11. Järjestyssääntöjä noudatetaan kouluaikana koulualueella ja opettajan määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

Muutto Vantaalle

Perheen muuttaessa Vantaalle aluepäällikkö määrittelee lapsellesi lähikoulun. Lähikoulun määrittämistä varten lähetä seuraavat tiedot sähköpostitse osoitteeseen lahikoulu@vantaa.fi:

• lapsen nimi
• lapsen henkilötunnus
• osoite, johon lapsi muuttaa Vantaalla
• päivämäärä, milloin muutto tapahtuu
• koulun aloituspäivä
• vuosiluokka, jolle lapsi menee
• huoltajan yhteystiedot
• tieto siitä, mistä koulusta ja kunnasta perhe muuttaa Vantaalle

Muutto ulkomailta Vantaalle

Suomeen vasta saapuneen lapsen tai nuoren huoltajat voivat ottaa yhteyttä oman asuinalueensa perusopetuksen aluekoordinaattoriin lähikoulun ja opetusjärjestelyjen selvittämiseksi.

Muutto kesken lukuvuoden Vantaan sisällä tai muuhun kuntaan

Perheen muutosta tulee aina ilmoittaa koululle. Oppilaan muuttaessa Vantaan sisällä, oppilaan lähikoulu määritellään uudestaan. Jos oppilas muuttaa kesken lukuvuoden Vantaan sisällä tai pois Vantaalta, hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun asti entistä lähikouluaan. Tällöin huoltajat kuitenkin vastaavat mahdollisista koulumatkakustannuksista.

Mikäli perhe muuttaa pois Vantaalta ennen kuin lapsi ehtii aloittamaan ensimmäisen luokan ja lapselle on jo määritelty lähikoulu, pyydetään muutosta ilmoittamaan siihen kouluun, johon oppilas on saanut lähikoulupäätöksen.

Kodin ja koulun välinen yhteydenpito

Kouluruokailu ja välipala

Koulutapaturmat, vakuutukset ja omaisuusvahingot

Hammashoito

H‍ammashoidon keskitetty ajanvaraus

p. 09 8393 5300

Lukuvuosi 2023-2024

• Opetus alkaa torstaina 10.8.2023
• viikon mittainen syysloma viikolla 42
• joulun ajan ja vuoden vaihteen loma 23.12.2023–7.1.2024
• viikon mittainen talviloma viikolla 8
• Lukuvuoden 2023-2024 koulutyö päätetään lauantaina 1.6.2024.

Koulun historia

Sisällys:

• Aloitus Kaivokselassa
• Muutto Myyrmäkeen
• Oma koulurakennus
• Peruskoulu toteutuu
• Remontti 2008-2010

Opimme yhdessä

Vuonna 1970 Myyrmäen lähiö silloisessa Helsingin maalaiskunnassa sai luvan oman koulun perustamiselle. Heinäkuun lopussa oli perustettavan kansakoulun avoimiin virkoihin suuri joukko hakijoita, joista valittiin aluksi kuusi opettajaa. Tästä joukosta johtokunta valitsi koulun johtajaksi Risto Haatasen.

Myyrmäkeläiset Kaivokselaan

Vaikka koulu aloittikin toimintansa, ei itse koulurakennuksesta ollut tietoakaan. Tämä aiheutti asukkaissa hieman hämmennystä. Mihin oppilaat menisivät koulun alkaessa syyskuun 1. päivänä? Lopulta selvisi, että noin kilometrin päässä hieman vanhempi lähiöalue, Kaivoksela, oli jo saanut oman koulurakennuksensa, ja niinpä sieltä löytyikin tilaa kuudelle myyrmäkeläisluokalle.

Koulumatka Myyrmäen kansakoululaisilla oli vain kilometrin pituinen, mutta viranomaiset olivat todenneet sen lapsille liian vaaralliseksi, koska kävelyteitä ei ollut. Kouluun tultiin siis bussilla.

Muutto Myyrmäkeen

Vuosi 1971 vaihtui ja muutto Myyrmäkeen alkoi. Silloinen Myyrmäen yhteiskoulu oli juuri valmistunut, ja näissä tiloissa jatkui kansakoululaistenkin opiskelu. Siihen aikaan hankittiin TV:t paperinkeräyksellä. Eräänä maaliskuun lauantaina koko lähiö tuntui olevan liikkeellä, ja paperinkeräyslavat täyttyivät nopeasti. Sopiva vesisade lisäsi vielä kuorman painoa.

Seuraava lukuvuosi kuluikin viihtyisissä yhteiskoulun tiloissa, mutta raju muuttoliike ja kerrostalojen nopea valmistuminen kasvattivat sekä kansakoulun että oppikoulun oppilasmääriä niin, että oli välttämätöntä saada omat koulutilat. Virtatien varteen nousivat nopeasti kevytrakenteiset parakit. Vuoden 1972 syksyllä koulun alkaessa kaksitoista luokkatilaa kävi jo ahtaaksi. Lisätilaa saatiin Martinlaakson nuorisotiloista. Koulutyön kannalta tällainen järjestely oli hankala, ja omaa koulurakennusta toivottiin hartaasti.

Oma koulurakennus

Oli luonnollista, että uutta koulurakennusta suunniteltiin jo kovaa vauhtia Uomatien varteen, mutta vasta 1973 kesällä ilmestyivät ensimmäiset merkkikepit Uomarinteen ja Myyrmäenraitin väliselle tontille. Uuden koulutalon rakentaminen oli aloitettu.

Syyslukukausi 1974 oli alkamassa. Kaikki odottivat jännittyneinä, onko koulutalo valmis, vai jatketaanko koulunpitoa vielä hajallaan ja ahtaasti. Pelko olikin aiheellinen, sillä uusi koulu näytti kyllä ihan valmiilta, mutta sisätilojen laitto oli kesken. Pian tilat kuitenkin valmistuivat, ja kaunis koulutalo sai ottaa vastaan onnelliset käyttäjänsä.

Peruskoulu toteutuu

Jo uuden koulutalon valmistuessa Suomessa puuhattiin koulu-uudistusta. Peruskoulu oli tulossa. Syyslukukausi 1977 merkitsi Helsingin seudulla uuden koulujärjestelmän alkua. Sen vaikutukset näkyivät oppilasmäärien kasvuna, koska oppikouluun pyrkimisen sijasta kaikki kävivät aluksi kuusi luokkaa ala-astetta.

Myyrmäen asuinalue oli kasvanut muutamassa vuodessa ennätysvauhtia, ja tästä johtuen uuden koulun luokkatilat alkoivat olla jo riittämättömät. Oppilasmäärä saavutti huippunsa 1980-luvun alkupuolella, jolloin se lähenteli 1200:aa ja rinnakkaisluokkia saattoi olla jopa seitsemän eli A:sta G:hen.

Remontti 2008-2010

Vuosina 2002-2010 koulun rehtorina toimi Pekka Havanto. Vuosien kuluessa tilat ja välineet kuluvat sekä opetusmenetelmät muuttuvat. Tämä luo tarvetta uudistaa ja korjata tilojamme. Vihdoin vuonna 2008 alkoi isolla koululla kauan odotettu peruskorjaus. Korjaustöiden ajaksi koulumme 3.-6. luokat muuttivat Myllymäen kouluun. Sinne ja takaisin oppilaat vietiin joka päivä bussilla Uomarinteeltä. Kaksi kolmatta luokkaa sekä yksi neljäs luokka muuttivat remontin ajaksi parakkiin uimahallin taakse. Harjaantumisluokat muuttivat paviljonkiin Vaskivuoren lukion piha-alueelle. TOI- ja autismiopetus jäivät vielä ns. R-taloon Myyrmäenraitin varrelle sekä pienet oppilaat pikkukoululle. Opiskelimme siis viidessä eri yksikössä remontin ajan.

Remontti kesti puolitoista lukuvuotta ja tammikuussa 2010 3.-6. luokat sekä harjaantumisopetus pääsivät muuttamaan avariin, valoisiin ja teknisesti nykyaikaisesti varusteltuihin tiloihin isolle koululle. Samaan aikaan TOI- ja autismiopetus muuttivat paviljonkiin. Pienet oppilaat jatkavat opiskeluaan pikkukoulussa.