Rajatorpan koulu

Tällä sivulla on tietoa Rajatorpan koulun henkilökunnasta, perusopetusryhmien opettajista ja muista opettajista sekä henkilökunnan ja opettajien yhteystiedot.

Henkilökunta

Rehtori
Anne Dernjatin
040 508 7632
anne.dernjatin@vantaa.fi

Apulaisrehtori
Jennina Lahti
040 667 9968
jennina.lahti@eduvantaa.fi

Koulusihteeri
Oman äidinkielen sihteeri/ 
Native language secretary
Läntinen alue
Salla Solla
050 303 2646
salla.solla@vantaa.fi

Opettajien huone
Päärakennus 040 358 0989
Päärakennus/Solu 1,  040 193 9672
Päärakennus/Solu 2, ​​​​​​ 040 538 8584
Museokoulu 043 825 2574

Kouluterveydenhoitaja
Anne Lönnqvist
050 312 1973
anne.b.lonnqvist@vakehyva.fi

Koulupsykologi
Mila Susi
040 186 6407
mila.susi@vakehyva.fi

Koulukuraattori
Tanja Takala
040 847 0494
tanja.takala@vakehyva.fi

Koulunkäynninohjaajat
Matteo Giovannini
Vizhdan Halil
Hülya Pöntinen  
Ekaterina Tarson

Vartija
Teemu Miettinen (iltakäytön avaimet vartijalta)
050 312 1916

Koulun keittiö
Mauri Viljanen
040 126 7917

Iltapäiväkerho HSIS
Vizhdan Halil
0400 168 394

Perusopetusryhmät ja opettajat

1lk
Piia Kallio
Anniina Koskinen-Salmia
Heidi Pääkkönen 040 182 3712

2lk
Alisa Kettunen
Annika Niklander
Marja Tervaniemi
050 3032618

3lk
Leena Hiisiö 040 6266146
Jani Leminen 040 352 6786 

4lk
Henna Niiranen
Petteri Vaherkoski

5lk
Marianna Haapakoski
Niko Mansikka
Jyri Mäkelä

6lk
Sanna Mattila 040 3554275
Maija Nevalainen 040 1598908
Auli Nuutila 040 1686866

Resurssiopettajat
1-2lk, valmistava opetus Anja Kiviluoto 
3-4lk Sanna Aalto
5-6lk Linnea Lamminen 

Erityisopetuksen pienryhmät
4-6D Tiina Haapala 043 825 2820 
1-4E Kimmo Nurminen 040 716 5205

Valmistava opetus (VALO)
Jennina Lahti 040 667 9968

Laaja-alainen erityisopetus
1-2lk Laura Ikonen 040 757 8811
3-4lk Sini Kekki
5-6lk Miikka Penttilä 050 3032698 

Suomi toisena kielenä (S2)
Anna-Kaisa Koskelo

Albania
Artur Kopani 040 352 4944

Arabia
Hana Bishay 040 168 1963

Espanja ja A2-espanja
Blanca Särkkä

Somali
Ahmed Hassan

Venäjä
Anna Myllyniemi
Jekaterina Vist

Viro
Lee Laurimäe

Buddhalainen uskonto
Piia Sorvoja

Islamin uskonto
Wanisa Ibrahim
Essi Raekoski
Maryamosadat Vahdati

Katolinen uskonto
Olga Bhebhe

Ortodoksinen uskonto
Matti Korhonen

Opettajien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi.

Järjestyssäännöt

1. Koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
2. Järjestyssääntöjä noudatetaan koulupäivän aikana koulun alueella ja opettajan määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
3. Oppilas käyttäytyy asiallisesti toisia kohtaan.
4. Oppilas antaa itselleen ja toisille opiskelu-, työ- ja ruokarauhan.
5. Oppilas ei kiusaa, käyttäydy uhkaavasti tai loukkaa toisen fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.
6. Oppilas noudattaa koulun työjärjestyksen aikataulua. Oppilas poistuu koulupäivän päätyttyä koulun alueelta. Koulupäivän aikana oppilas poistuu koulun alueelta vain opetushenkilöstön luvalla.
7. Oppilas noudattaa koulun tapoja ja sopimuksia.
8. Oppilas pitää hyvää huolta omista ja yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä sekä kunnioittaa koulun ja toisten omaisuutta.
9. Oppilas käyttää koulupäivän aikana mobiililaitetta tai muuta teknologiaa vain opetushenkilöstön luvalla.
10. Oppilas ei tuo kouluun esineitä tai aineita, jotka ovat opiskelun kannalta tarpeettomia tai joilla voidaan vahingoittaa henkilöitä tai omaisuutta.
11. Oppilas ei saa myydä, muutoin luovuttaa eikä välittää mitään koulun alueella koulupäivän aikana, pois lukien koulun sallimat tilanteet, kuten esimerkiksi koulumyyjäiset. 

Välituntisäännöt

VÄLITUNTIALUE: 

Pääkoululla: nurmikenttä ja pääkoulun piha.

Museokoululla: metsä ja välituntialue (aidan rajaama alue), HUOM! Ilpolan kallio ei kuulu välituntialueeseen

YLEISET SÄÄNNÖT VÄLKÄLLÄ

• Ei heitetä lumipalloja (siitä tulee jälki-istuntoa 30 min). Kiviä, käpyjä tai mitään muutakaan ei saa heittää.
• Leikkitappelut ovat kiellettyjä.
• Puhelimia tai kellopuhelimia ei käytetä välitunnilla. Jos joku käyttää puhelinta tai kellopuhelinta, se viedään henkilökunnan tilan puhelinparkkiin suljettuna ja nimellä varustettuna. Oppilas saa sen koulupäivän päätteeksi.
• Kukkulan kuningasta ei saa leikkiä, siitä tulee jälki-istuntoa 30min. Myös siitä, että muuten vaan tönii/kiskoo lumikasoissa toisia, tulee sama rangaistus.
• Pyörätelineisiin tai pyöriin (tai autoihin!) ei saa koskea. Pyörillä ei saa ajaa välituntialueella.
• Aitojen yli ei kiipeillä eikä aidoilla kävellä. Koripallokentän aidalla ei saa kiipeillä, eikä koreissa saa istua.
• Välituntilainaamosta lainataan vain välkkäreiden kautta. Jos välkkärit eivät ole paikalla, välituntilainaamo on kiinni.
• Voltit, bäkkärit yms. kielletty.
• Välituntisäännöt ovat voimassa koulualueella aina, kun koulussa tai esikoulussa on toimintaa.
   

1. Riippukeinua ei saa pyörittää ympäri, eikä siinä saa antaa kovia vauhteja.
2. Hämähäkkikeinussa saa olla kaksi keinun sisällä ja kaksi reunoilla ottamassa vauhtia. Ei kovia vauhteja. Keinussa saa olla kaksi minuuttia (laske 120), laskeminen alkaa heti kun olet keinussa. Keinuun saa antaa alkuvauhdit.
3. Liukumäessä lasketaan istualleen, kasvot menosuuntaan päin. Liukumäen tangossa ei tehdä kieppejä tai voltteja. Liukumäestä ei kiivetä ylöspäin. Liukumäkeen ei saa jäädä roikkumaan tai hengailemaan.
4. Kävelypyörässä saa olla maksimissaan 5 oppilasta. Toisia oppilaita ei saa töniä.
5. Kaikissa keinuissa keinuaika on 2 min (laske 120). Keinuista ei saa hyppiä. Keinuissa ei saa seisoa. Keinujen väleistä ei juosta.
6. Ryhmäkeinussa ei saa potkia sahanpurua ketään päin, eikä seisoa keinujen keskellä.  Ei potkita toisia jaloille.  Kädestä ei saa ottaa toista kiinni.  Ei seisota kenenkään keinujan takana.
7. Kiipeilytelineen alle ei saa mennä, jos joku kiipeilee telineessä.
8. Punaista kiipeilytelinettä ei saa ravistaa, ilman kaikkien kiipeilijöiden lupaa.
9. Keppikarusellissa on aikaa yksi minuutti. Keppikarusellissa saa olla max. 2 henkilöä. Kyydissä olevalle saa antaa vauhdit vain, jos kyydissä oleva antaa luvan. Ei saa antaa niin kovia vauhteja, että kyydissä oleva putoaa tai lentää.
10. Skeittilaudalla tai potkulaudalla saa lautailla vain koulun päädyssä olevalla punaisella radalla. Kypärä pitää olla päässä. Sähköpotkulautaa ei saa käyttää koulun alueella.

Työjärjestys

Tällä sivulla on tietoa Rajatorpan koulusta, koulun rakennuksista ja Rajatorpan koulun historiasta sekä Meidän koulu -laulun sanat.

Meidän koulu

Rajatorpan koulu on perinteikäs, oman kylän alakoulu. Koulumme sijaitsee vehreällä, viihtyisällä ja turvallisella alueella läntisellä Vantaalla, Helsingin ja Espoon rajalla Vihdintien tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Koulussamme on noin 400 oppilasta ja 25 opettajaa. Oppilaamme tulevat pääosin Rajatorpasta sekä Vapaalan ja Hämevaaran pientaloalueilta. Arvostamme myönteistä ilmapiiriä, työrauhaa, hyviä tapoja ja perinteitä, mutta kehitämme ja uudistamme toimintaamme aktiivisesti.

Koulussamme on positiivinen ja innostunut työyhteisö sekä kotoisa ilmapiiri. Meillä toimii johtoryhmä ja jaetun johtajuuden malli. Kehitämme koulua jatkuvasti, tavoitteena vahva yhteisopettajuus ja joustavat opetusjärjestelyt.

Rakennukset

Koulumme koostuu kahdesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Päärakennuksessa on kolmen/neljän luokka-asteen kotitilojen lisäksi liikuntasali, ruokala, taide- ja taitoaineiden tilat ja henkilökunnan tila. Museokoulussa on kahden/kolmen luokka-asteen kotitilat. Päärakennuksen tilat ovat avoimia oppimisen tiloja, joissa tilojen muunneltavuus ja joustavuus on keskeistä. Myös Museokoulun tilat on remontoitu vastaamaan päärakennuksen oppimisympäristöjä. Sekä päärakennuksen että Museokoulun oppimisen tilat ovat kaikille yhteisiä. Tilat ohjaavat ja kannustavat yhteisopettajuuteen ja joustavaan ryhmittelyyn.

Nykyinen päärakennus

Rajatorppaan rakennettiin uusi koulurakennus, joka valmistui vuoden 2019 lopulla. Koulun vanha päärakennus korvattiin samalle tontille rakennetulla uudisrakennuksella, ja vanha suojeltu koulurakennus eli Museokoulu peruskorjattiin. Lisäksi koulun viereisissä terveystalon tiloissa toimiva esiopetus siirtyi uuden koulun tiloihin, ja terveystalon tiloista luovuttiin.

Nykyinen koulurakennus edustaa käsitystä uusista oppimisympäristöistä. Koulun tilat on suunniteltu pedagogisten tarpeiden pohjalta, ja ne ovat muunneltavissa eri käyttötarpeisiin ja opetustilanteisiin. Tilat soveltuvat yhteisopettajuuteen ja erilaisten opetusryhmien muodostamiseen, jolloin opettajat voivat työskennellä yhdessä ja opettaa samanaikaisesti useaa eri luokkaa.

Rajatorpan koulun historiaa

Friherrsin kylän väki kutsuttiin yhteiseen kokoukseen marraskuun alussa 1940. Perustettiin toimikunta, joka teki aloitteen kansakoulun saamiseksi Friherrsiin. Sota-aika viivästytti asian käsittelyä ja vastaus saapui vasta kevättalvella 1944.

Kunnallislautakunta oli ostanut opettaja Esteri Niemeltä koulutontin, joten koulun paikka oli jo valmiina. Kouluhallitukselta saatiin lupa uuden koulupiirijaon tekemiselle. Tammikuussa 1945 Friherrs sai oman koulupiirin.

Syksyllä 1945 aloitti kansakoulu Friherrsissä kahdessa huvilassa. Ensimmäisenä vuotena koulussa oli 46 oppilasta. Koulurakennusta ryhdyttiin Friherrsissä rakentamaan jo sota-aikana keväällä 1947. Koulu valmistui ja vihittiin 9.10.1948. Koulua alettiin kutsua Ilpolan kouluksi johtajaopettaja Esteri Niemen Ilpo-pojan mukaan. Valmistumisestaan vuodesta 1948 vuoteen 1953 asti Ilpolan koulu toimi Helsingin Opettajakorkeakoulun harjoituskouluna.

Koulu alkoi pian käydä ahtaaksi, koska samoissa tiloissa koulun kanssa toimi myös kylän neuvola. Tammikuussa 1955 esitettiin koulutilojen laajentamista. Uuden kouluhankkeen puuhamiehenä toimi jo vuodesta 1953 opettajana ja 1960 rehtorina aloittanut Kauko E. Waris.

Uusi koulutalo rakennettiin urheilukentän viereen erilleen vanhasta koulurakennuksesta. Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 1964 ja uusi koulurakennus vastaanotettiin marraskuussa 1964. Friherrsissä oli siten kaksi koulurakennusta, uusi ja vanha Ilpolan koulu. Koulun nimi muutettiin Rajatorpan kouluksi.

Peruskouluun siirtyminen tapahtui Vantaalla vuonna 1977. Oppilasmäärä oli suurimmillaan 1980-luvun taitteessa, jolloin oppilaita oli yli 700.

Wariksen jälkeen koulun rehtorina ovat toimineet Arto Hämäläinen, Helene Luostarinen ja Leena Hjort. Nykyisin Rajatorpan koulun rehtorina toimii Anne Dernjatin.

Meidän koulu -laulu

1. Kun koulun aloitin, jo silloin oivalsin;

Hei, tämähän on hyvä juttu.

Sain uuden kaverin ja ekan pulpetin

ja moni laulukin on ennestään tuttu.

Meidän koulu, paras koulu,

jokainen kun ahkeroi.

Meidän koulu, paras koulu,

sille laulan HII-O-HOI!

2. Jäi eka luokka taa, vaan yhä hauskempaa

on kavereiden kanssa kiitää.

Ja oppitunnitkin, mä hyvin selvitin,

vaikk' ajatukset joskus muualla liitää.

Meidän koulu, paras koulu,

jokainen kun ahkeroi.

Meidän koulu, paras koulu,

sille laulan HII-O-HOI!

3. Kun täältä lähden niin, ja sanon näkemiin,

on reppu täynnä tiedonjyvää.

Ja kokemukset nää, ne meidät yhdistää,

siks' toivon jokaiselle vain pelkkää hyvää.

Meidän koulu, paras koulu,

jokainen kun ahkeroi.

Meidän koulu, paras koulu,

sille laulan HII-O-HOI!

Meidän koulu, Rajiksen koulu,

hyvän mielen laulu soi!

Meidän koulu, Rajiksen koulu,

vielä kerran, HII-O-HOI!

Vielä kerran, HII-O-HOI!

san. ja säv. Jukka Salminen

 Tällä sivulla on tietoa opetussuunnitelmasta, oppiaineista, oppimisen tuesta, arvioinnista, oppilaanohjauksesta ja painotetusta opetuksesta.

Opiskelu perusopetuksessa

Luokkien 1-6 perusopetus

Opetussuunnitelma

Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antaa yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat. Opetussuunnitelmista suuri osa muodostuu oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen kuvauksesta, jotka kyteytyvät arvoperustan, oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin linjausten kuvaukseen.

Nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikissa Suomen peruskouluissa 1.8.2016. Opetussuunnitelma ohjaa koululaista aktiiviseksi toimijaksi, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien, muiden aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Opettaja ohjaa oppilaan työskentelyä ja oppimisprosessia sekä auttaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta työskentelystään. Oppimisympäristöinä hyödynnetään monipuolisesti sekä koulun tiloja että koulun ulkopuolisia ympäristöjä.

Keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.

Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Vantaan opetussuunnitelma

Oppiaineet

Opetussuunnitelma perustuu perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin. Oppiaineita opetetaan ja opiskellaan tuntijaon asettaman tuntimäärän ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuksessa opiskeltavat oppiaineet ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi (1-6lk), biologia (7-9lk), maantieto (7-9lk), fysiikka (7-9lk), kemia (7-9lk), terveystieto (7-9lk), uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous ja oppilaanohjaus (7-9lk).

Lisäksi Rajatorpan koulussa opetetaan 4-6lk oppilaille taide- ja taitoaineiden valinnaisia ja muita valinnaisia aineita. Muut valinnaiset aineet ovat useasta oppiaineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Oppilaat osallistuvat muiden valinnaisten aineiden ideointiin ja suunnitteluun.

Oppiaineiden rinnalla ovat monialaiset oppimiskokonaisuudet, joiden tarkoituksena on yhdistää eri oppiaineita ja tukea oppilaan kykyä ymmärtää eri ilmiöiden yhteyksiä. Koulussa toteutetaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana.

Opetuksesta vastaavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat. Joissakin aineissa on myös kiertäviä opettajia, jotka voivat opettaa useassa koulussa useita eri ryhmiä. Tällaisia ovat oman äidinkielen opettajat ja pienryhmäisten uskontojen opettajat. Oppilaat saattavat käydä oman äidinkielen tai pienryhmäisen uskonnon tunneilla toisessa koulussa, mutta tavoitteena on, että opetus olisi aina mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. 

Vantaan perusopetuksen tuntijako

Kielten opetus

Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia. Lisäksi huoltajat voivat valita yhdessä lapsensa kanssa, mitä vapaaehtoisia kieliä lapsi opiskelee peruskoulussa.

Suomi toisena kielenä -oppimäärä

Suomi toisena kielenä opetusta saavat oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. S2 on oppimäärä, joka on rinnakkainen äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärälle. S2-opetuksen tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen/ruotsin kielen taitoa niin, että hän ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saa valmiudet oppia kieltä ikätasonsa mukaisesti.

Valmistava opetus

Valmistavaa opetusta järjestetään, kun oppilas muuttaa Suomeen. Valmistavan opetuksen aikana harjoitellaan suomen kielen alkeita ja suomalaisen koulun arkea. Valmistava opetus järjestetään joko omassa ryhmässä tai tavallisessa luokassa, mikäli oppilaan kielitaito riittää. Valmistava opetus kestää vuoden, jonka jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi.

Kaikki ekaluokkalaiset opiskelevat inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmissä. Poikkeustilanteessa opetus voidaan myös järjestää ekaluokkalaisen osalta valmistavan opetuksen ryhmässä.

Rajatorpan koulussa on valmistavan opetuksen luokka.

Oman äidinkielen opetus

Vantaalla tarjotaan oppilaan oman äidinkielen opetusta kaksi tuntia viikossa. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta oppilaan perustuntimäärän lisäksi. Oman äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelua, kielitaitoa ja viestintää. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle ja vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Opetus tukee myös muiden oppiaineiden opiskelua.

Vantaalla järjestetään oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetusta noin 30 kielessä. Rajatorpan koululla tarjotaan albanian, arabian, somalin, venäjän ja viron opetusta.

Katsomusaineiden opetus

Oppilas opiskelee uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Oppilas voi saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta vantaalaisissa peruskouluissa. Katsomusaineiden opetukseen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai vuosittain täytettävällä oppilastietolomakkeella. 

Jos koulu ei järjestä oppilaan omaa uskonnon opetusta, voi se uskonnollinen yhdyskunta, johon oppilas kuuluu, antaa opetuksen koulun ulkopuolisena opetuksena.

Oppilas, joka kuuluu sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka oman uskonnon opetusta ei järjestetä, voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen tai evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen.

Kielten opiskelu perusopetuksessa

Suomi toisena kielenä -oppimäärä

Perusopetuksen valmistava opetus

Oman äidinkielen opetus

Katsomusaineen opetus

Oppimisen tuki

Oppimisen edellytykisä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle, ryhmäkohtaisille tukimuodoille sekä oppilaskohtaisille tukitoimille. Ne koskevat kaikkea koulun toimintaa ja ovat osa koulun toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perusopetuksen perustoimintaa. Oppimisen edelletyksiä tukevien opetusjärjestelyjen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti. 

Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa on tärkeää oppimisen edelletyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. 

Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ovat:

• Opetusryhmien muodostaminen niin, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
• Oppilaiden ja opetusryhmien edellytykset/tarpeet huomioiva opetus
• Eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaava kielitietoine opetus
• Pedagogiset ratkaisut, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
• Oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntäminen oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Oppimisen tuki uudistuu syksyllä 2025. Lukuvuosi 2025-2026 on siirtymäaikaa vanhoista tukimuodoista uusiin. Sivustoa päivitetään lukuvuoden 2025-2026 aikana. 

Arviointi

Arvioinnin periaatteet:

• Arviointi perustuu kaikille kouluille yhteisiin valtakunnallisiin periaatteisiin: yhdenvertaisuus, johdonmukaisuus ja monipuolisuus.
• Arviointi perustuu valtakunnallisessa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa oleviin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja sisältöihin.
  • Valtakunnalllinen opetussuunnitelma
• Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.
• Oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja arvosanan muodostamista.
• Käyttäytyminen ei ole osa oppiaineen arviointia, vaan se arvioidaan erikseen. Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
• Oppilas saa opiskelustaan ohjaavaa palautetta pitkin lukuvuotta. Ohjaavan palautteen avulla oppilas ymmärtää omaa oppimistaan ja tunnistaa vahvuuksiaan.
• Myös huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
• Opettaja tiedottaa oppilaita ja huoltajia oppiaineiden tavoitteista, arvioinnin periaatteista ja ajankohdista.

Arvioinnin kaksi toisiaan täydentävää tehtävää:

• ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua
• arvioida oppilaan osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin

Kolme virallista arviointikertaa:

• arviointikeskustelu marraskuun loppuun mennessä
• kirjallinen välitodistus syyslukukauden lopussa
• kirjallinen lukuvuositodistus lukuvuoden päätöspäivänä

Käyttäytymisen arviointi, vuosiluokat 1-3:

• Alkuopetuksessa oppilaan keskeisenä tavoitteena on koululaiseksi kasvaminen. Käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio todistuksen liitteellä. Arviointiasteikko on Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti, Olet saavuttanut tavoitteet hyvin, Olet saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti, Olet saavuttanut tavoitteet vähäisiltä osin ja Et ole saavuttanut tavoitteita. Käytöksen arviointi koostuu kolmesta osa-alueesta: A. Muiden huomioiminen ja ryhmässä toimiminen B. Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen C. Tilannetajuinen käytös. Jokainen osa-alue arvioidaan erikseen edellä kuvatulla arviointiasteikolla.
• 1-3lk käyttäytymisen arviointikriteerit: https://drive.google.com/file/d/1XHzKjIFA75BK85atEPFkPpzYFQDSaJuH/view?usp=sharing

Käyttäytymisen arviointi, vuosiluokat 4-9:

• Vuosiluokilla 4-9 arviointi on numeerista, joten myös käyttäytyminen arvioidaan arvosanalla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon kolme osa-aluetta: A. Muiden huomioonottaminen ja ryhmässä toimiminen B. Sääntöjen noudattaminen C. Tilannetietoinen käyttäytyminen (oppitunnit, urheilutapahtumat, konsertit tms.). Vaikka käyttäytymisen arviointi koostuu kolmesta osa-alueesta, käyttäytymisestä annetaan vain yksi numeroarvosana.
• 4-9lk käyttäytymisen arviointikriteerit: https://drive.google.com/file/d/1-7bFeg4d38y-TV1EeGfsayOputNNKF-7/view?usp=sharing

Kotitalouden arviointi:

• Opetushallitus teki viime lukuvuonna tarkennuksia opetussuunnitelman lukuun 6 “Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa”. Opetushallituksen arviointia koskevan ohjeistuksen pohjalta vuosiluokkien 4-6 kotitalouden arviointi muuttui numeeriseksi. Tämä liittyy kokonaisuudistukseen, jossa numeroarvosanat annetaan kaikille oppilaille 4. vuosiluokasta alkaen. Kotitalous arvioidaan siis numeroarvosanoilla 4-10 eikä asteikolla hyväksytty/hylätty.

Todistukset 1-3lk:

• Arviointiasteikko:
  • Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti. (A)
  • Olet saavuttanut tavoitteet hyvin. (B)
  • Olet saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti. (C)
  • Olet saavuttanut tavoitteet vähäisiltä osin. (D)
  • Et ole saavuttanut tavoitteita. (E)
• 1-2lk: asteikolla A-E arvioidaan suomen kieli ja kirjallisuus, matematiikka ja käyttäytyminen, muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.
• 3lk: asteikolla A-E arvioidaan suomen kieli ja kirjallisuus, matematiikka, ympäristöoppi, englanti ja käyttäytyminen, muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Todistukset 4-6lk:

• Arviointiasteikko on numeerinen (4-10).
• Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoilla.
• Taide- ja taitoaineiden valinnaiset ovat osa emoaineen arviointia ja merkitään todistukseen hyväksytty/hylätty.
• Muut valinnaiset aineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Arviointi ja todistukset

Oppilaanohjaus alakoulussa

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja.

Opettajat, oppilaanohjaaja sekä koulun muu henkilöstö ohjaavat oppilasta koulunkäynnissä, oppiaineiden opiskelussa ja opintoja koskevien valintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Ohjauksella tuetaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä omatoimisuuden kehittymistä.

Alakoulussa oppilaan luokanopettaja on oppilaan tärkein ohjaaja. Luokanopettajalla on hyvä oppilaantuntemus ja hän osaa tunnistaa oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet. Alakoulussa ohjauksen yhtenä alueena on työelämään tutustuminen. Työelämään tutustutaan esimerkiksi asiantuntija- ja yritysvierailujen kautta. Kaikki Vantaan 6.-luokkalaiset osallistuvat Yrityskylä-toimintaan. Lisäksi tehdään yhteistyötä lähiyläkoulun oppilaanohjaajan kanssa.

Oppilaanohjaus

Painotettu opetus

Vantaalla on lähikouluperiaate, joka tarkoittaa sitä, että jokaiselle oppilaalle turvataan laadukas oppimisympäristö oman asuinpaikkansa mukaisessa lähikoulussa. Kaikkia vantaalaisia peruskouluja kehitetään tasapuolisesti, ja hyviä käytänteitä jaetaan kaikkien koulujen kesken. Muutamissa kouluissa on tarjolla painotettua opetusta, joihin tulee hakea erikseen.

Rajatorpan koulu ei tarjoa painotettua tai kaksikielistä opetusta.

Vaihtoehtoja Vantaan perusopetuksessa

Vaihtoehtoja Vantaan perusopetuksessa

Tällä sivulla on tietoa oppilaan osallisuudesta ja vaikuttamisesta koulussa sekä kuvaukset Rajatorpan koulun oppilaskunnan hallituksesta, versotoiminnasta, välkkäritoiminnasta ja ympäristöraadista. Lisäksi sivulta löytyy tukilinkkejä oppilaille erilaisiin tilanteisiin.

Osallisuus ja vaikuttaminen koulussa

Oppilaskunnan hallitus

Koulullamme toimii oppilaskunta, jonka hallitukseen valitaan kultakin luokalta oppilasedustus. Oppilaskuntatyöskentely on opettajien ohjaama lasten vaikuttamisen kanava. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ja osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen omalta osaltaan. Oppilaskunnan yksi merkittävä tehtävä on vuosittaisen Vaikuttajapäivän materiaalin tuottaminen ja päivään osallistuminen.

Oppilaskunnan hallituksen edustajien kommentteja oppilaskunnasta:
"Oppilaskunnan hallituksessa on kivaa. On kiva ehdottaa asioita ja järjestää tempauksia."
"Pääsemme vaikuttamaan koulun asioihin ja päätöksen teossa otetaan oppilaiden mielipiteitä mukaan. Tehdään tempauksia, joiden avulla levitetään hyvää mieltä ja fiilistä koko koululle."

Versotoiminta

Mitä Verso on? Näin kertovat kuutosluokkalaiset verso-oppilaat:
"Verso on 1-5.-luokkalaisille suunnattu riitojen selvittely, joka tapahtuu välituntisin. Versossa selvitetään pienempiä riitoja, kuten haukkumista, nimittelyä tai toisen ärsyttämistä. Verso on aina vapaaehtoista ja kaikilla verson sovittelijoilla on salassapitovelvollisuus. Versossa ei olla kenenkään puolella tai etsitä syyllistä, vaan molemmille osapuolille sopivaa ratkaisua. Verson sovittelijoina toimii koulun oppilaita, jotka ovat koulutettuja ja jotka ovat vanhempia kuin selvitettävät osapuolet."

Verso-sovittelun voi tilata itse oppilas tai opettaja. Sovittelijoiden tukena on opettaja, joka on haettavissa sovittelutilanteeseen mikäli aikuisen apua tarvitaan. Sovittelun jälkeen sovitaan seuranta, jolloin tarkistetaan tilanne. Mikäli sovittelu ei auta, opettaja selvittää tilanteen oppilaiden kanssa loppuun.

Välkkäritoiminta

Koulussamme toimii välituntisin välituntilainaamo, josta oppilaat voivat lainata välitunneilla esimerkiksi jalkapalloja, koripalloja, hyppynaruja ja hulavanteita. Välkkäritoimintaa pyöritetään vapaaehtoisten 4.-6.-luokkalaisten voimin. Välkkäritoiminnassa mukana oleville oppilaille jaetaan omat välituntivuorot, jolloin he hoitavat välkkäritoimintaa. Muut oppilaat voivat tulla lainaamaan välineitä välitunnille ja välitunnin lopulla tavarat palautetaan takaisin välkkäreille. Välkkäritoiminnalla on iso merkitys välituntien viihtyvyyden kannalta. Oppilaat ovat mielellään hoitaneet välkkäritoiminnan tehtäviä, ja heidän mielestään on mukava toimia vastuutehtävässä, josta on iloa kaikille koulun oppilaille.

Välkkäritoiminta on osa Liikkuvaa koulua.

Liikkuva koulu

Ympäristöraati

Rajatorpan koulun ympäristöraati muodostuu 3.-6.-luokkalaisista vapaaehtoisista oppilaista. Oppilas saa halutessaan olla ympäristöraadissa kuudennen luokan loppuun asti. Ympäristöraatilaiseksi pääsee asettumalla ehdolle omassa luokassa, jossa tapahtuu äänestys.

Ympäristöraati vastaa koulun ympäristöasioista kuten kierrätyksestä. Koulussamme kierrätetään paperi, kartonki, muovi, metalli ja biojäte. Koulussamme on seitsemän lajittelukärryä, joissa pääsääntöisesti lajitellaan paperi, kartonki ja muovi. Ympäristöraatilaiset tyhjentävät lajittelukärryt joka perjantai koulun ulkokierrätysastioihin.

Koulussamme on myös muodostunut perinteeksi ruokahävikkitempaukset kuten Hukaton helmikuu. Ympäristöraatilaiset antavat ksylitolipastillin oppilaalle, joka on syönyt lautasensa tyhjäksi. Koulun vanhempainyhdistys on hankkinut ja kustantanut pastillit.

Koulussamme kannatetaan kyyditöntä koulumatkaa eli sitä, että oppilaat kulkevat kouluun omin voimin eikä autokyydillä. Tavoitteena on lisätä lasten päivittäistä hyötyliikuntaa, vähentää hiilijalanjälkeä ja minimoida autoliikenteen tuomia riskejä koulun läheisyydessä. Lokakuussa 2021 ympäristöraati järjesti Kyyditön koulumatka -tempauksen, jossa jaettiin tikkareita omin voimin kouluun tulleille oppilaille. Tikkarit hankki ja kustansi vanhempainyhdistys.

Ympäristökasvatus perusopetuksessa

Tukea erilaisiin tilanteisiin

Nuorten netti: tukea kiusaamista kokeneille
https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lasten Mielenterveystalo (HUS): kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen, ohjeita ja apua erilaisiin tilanteisiin
https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/Pages/Default.aspx

Nuortenlinkki.fi: nuorten oma verkkosivusto, jossa teemoina mm. päihteet, netinkäyttö, pelaaminen, masennus ja kiusaaminen
https://nuortenlinkki.fi/

Koulukiusaaminen.fi: tietoa ja apua koulukusatuille
https://koulukiusaaminen.fi/

Mieli.fi: keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa matalalla kynnyksellä
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/

Sekasin chat: tule juttelemaan, kerro miltä tuntuu, mistä apua
https://sekasin247.fi/

Someturva: häirintä ja kiusaaminen somessa, ongelmatilanteet somessa
https://login.somebuddy.com/onboarding/1?locale=fi-FI

Tällä sivulla on tietoa huoltajalle kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, koulumatkoista, vahingoista ja tapaturmista, Rajatorpan koulun koulukiusaamisen selvittämisprosessista, Rajatorpan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja Rajatorpan koulun vanhempainyhdistyksestä. Tältä sivulta löydät myös Rajatorpan koulun lukuvuosioppaan.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Yhteydenpito ja tiedottaminen

Kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa ja yhteydenpidossa käytämme Wilmaa. Wilmaan merkitään oppilaiden tuntityöskentelyyn ja muuhun koulunkäyntiin liittyvät asiat, oppimissuunnitelmat, arvioinnit ja poissaolot. Paperisia tiedotteita jaetaan koulussa hyvin rajoitetusti. Wilmassa on Tiedotteet-osio, jossa ilmoitetaan yleisistä asioista.

Koulupäivän aikana voi sattua tilanteita, joissa huoltajiin tulee saada välittömästi yhteys, esim. sairastuminen, tapaturma, vaaratilanne tms. Koululla tulee aina olla huoltajien ajantasaiset yhteystiedot. Jos lapsen tai huoltajien yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia lukuvuoden aikana, uudet tiedot tulee ilmoittaa koulusihteerille kirjallisesti Wilmalla. Koulusihteeri opastaa ja auttaa tarvittaessa Wilman käytössä. Mikäli perheelle tulee muutto lukuvuoden aikana, pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen koululle. Mikäli muutosta aiheutuu koulun vaihto, tulee asiasta itse olla yhteydessä sekä nykyiseen että tulevaan kouluun.

Rajatorpan koulussa järjestetään lukuvuoden alussa vanhempainilta, jonka alussa on kaikille yhteinen osuus, jonka jälkeen luokat/luokka-asteet kokoontuvat omiin osuuksiinsa. Lukuvuonna 2025-2026 vanhempainilta järjestetään keskiviikkona 27.8.2025 klo 17.30. 

Perinteinen Kodin ja koulun päivä on 26.9.2025. Kodin ja koulun päivän järjestelyistä ja huoltajien mahdollisuudesta osallistua päivään tiedotetaan lukuvuoden alussa.

Poissaolot ja loma-anomus

Oppilaan huoltaja on velvollinen huolehtimaan oppivelvollisuusiässä olevan lapsen koulunkäynnistä. Mikäli oppilas joutuu olemaan poissa koulusta, huoltajan on ilmoitettava lapsensa poissaolosta luokanopettajalle heti ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Poissaolo on syytä ilmoittaa Wilmassa viimeistään saman päivän aamuna, kun sairauspoissaolo on ajankohtainen. Mikäli lapsi ei ilmesty kouluun lukujärjestyksen mukaisesti, eikä huoltaja ole ilmoittanut poissaolosta, koululta ollaan yhteydessä huoltajiin tilanteen selvittämiseksi.

Jokaisena koulupäivänä edetään opinnoissa. Olisi suotavaa, että perheiden lomat ja matkat voitaisiin pääsääntöisesti sijoittaa koulun loma-aikoihin ja että samalle lapselle ei lukuvuoden aikana anottaisi useampia lomia koulun toiminta-aikana. Mikäli oppilaalle haetaan vapautusta koulutyöstä, vastuu koulutehtävien suorittamisesta siirtyy kodeille. Hakemus tehdään Wilmassa Hakemukset ja päätökset -välilehden kautta vähintään kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Loma-ajasta tulee kertoa myös luokanopettajalle ja tehtävät loma-ajalle tulee pyytää opettajilta etukäteen. Kahta viikkoa tai sitä pidemmistä poissaoloista on sovittava, miten loman aikana huolehditaan yhteydenpidosta ja opinnoissa etenemisestä.

Koulutyön tukeminen kotona

Tasainen arki ja hyvät elämäntavat tukevat kaikkea oppimista. Liikunta, säännöllinen ruokailu ja riittävä lepo ovat perusasioita koulutyön tueksi. Koululaisen elämässä myönteisesti mukana eläminen ja vanhempien kannustava asenne koulutöiden tekemiseen tukevat koululaisen opinnoissa edistymistä ja koulussa viihtymistä. Yhdessä voimme parhaiten tukea lasten kasvua, kehitystä, koulutyötä ja oppimista.

Wilma kodin ja koulun välisessä viestinnässä

Vantaan Wilma

Koulumatka

Koulumatkaan kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen koulun alkua, ja mahdolliset vaaranpaikat on hyvä käydä lapsen kanssa yhdessä läpi. Heijastin vaatteissa on halpa vakuutus. Jos matka kuljetaan polkupyörällä, sen tulee olla hyvässä kunnossa. Myös valot ja kypärä kuuluvat pyöräilijän varusteisiin.

Suosittelemme, että 1.- ja 2.-luokkien oppilaat eivät yksin käytä polkupyörää koulumatkoillaan. Pyöräilevien oppilaiden tulee käyttää kypärää sekä koulumatkoilla että liikuttaessa koulu­päivän aikana (Tieliikennelaki). Suosittelemme kypärän käyttöä potkulautaa käytettäessä. Potkulaudat ja polkupyörät tulee jättää ulkotelineisiin. Tärkeää on lukita sekä polkupyörät, että potkulaudat. 

Koulumatkat ja koulukuljetus

Vahingot

Vakuutus

Oppilaat ovat vakuutettuja sekä kouluaikana että koulumatkoilla. Vakuutus kattaa myös muun opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten retket ja leirikoulut sekä iltapäivätoiminnan ja koulun kerhot. Vakuutus on voimassa koulumatkalla vain, jos lapsi lähtee suoraan kotiin koulupäivän jälkeen.

Tapaturma

Jos oppilaalle sattuu kouluaikana tapaturma, hän saa ensiavun koulussa. Koulusta oppilas ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai vakavissa tapauksissa suoraan sairaalaan. Yksityisten lääkäriasemien palveluista aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Mahdollinen lapsen oma sairauskulu- tai yksityistapaturmavakuutus ei valitettavasti korvaa perusopetuslain mukaisia tapaturmia, koska niistä kunta on lain mukaan korvausvelvollinen.

Tapaturmassa rikkoutuneita vaatteita, kelloja, kännyköitä ja muuta tavaraa ei korvata. Ainoastaan hoitotoimenpiteen yhteydessä leikatuista vaatteista voi saada korvausta. Tapaturmasta tehdään selvitys siinäkin tapauksessa, ettei lääkärin hoitoa tarvita. Silmälasit korvataan, mikäli tapaturma on edellyttänyt terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa.

Tavaroiden rikkoutuminen

Kouluun tuodut tavarat ovat perheiden vastuulla. Esimerkiksi älylaitteiden rikkoutumisen korvaaminen ei kuulu koululle. Mikäli rikkoutuminen aiheutuu toisen oppilaan vahingonteosta, asiaa toki selvitellään koulun toimesta, mutta korvausvastuu jää vahinkoa tehneen oppilaan perheelle. Yleisenä ohjeena on, että kouluun ei kannata ottaa mukaan arvokkaita tai ylimääräisiä tavaroita.

Tapaturmat ja vakuutukset kouluissa ja oppilaitoksissa

Kiusaamisen ehkäiseminen

Koulussa tuemme hyvää yhteishenkeä esimerkiksi ryhmäyttämisellä ja harjoittelemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä harjoitellaan erityisesti Hyvää mieltä yhdessä -tunneilla (hymytunneilla).  Oppilaita rohkaistaan kertomaan, jos heitä kiusataan tai he näkevät toisia kiusattavan. 

Koulussamme toimii Kaverit-toiminta, jossa 5.-6.lk oppilaat leikittävät 1.-2.lk oppilaita osalla välitunneista. Toiminta on erityisesti suunnattu niille oppilaille, jotka kaipaavat seuraa tai ohjattua toimintaa välituntisin.

Koulun aikuiset puuttuvat riitoihin, kiusaamiseen, häirintään tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen aina, kun he havaitsevat tai saavat tietää sellaisesta. Yksittäiset riitatilanteet selvittää tilanteen havainnut opettaja. Jos kyseessä on kiusaaminen, asianosaisia kuullaan ja huoltajia informoidaan. Tapahtumat kirjataan seurantaa varten. Tilannetta seurataan viikoittain. Jos tilanne jatkuu kahden viikon jälkeen, siirtyy asia Kiusaamisen vastaiselle (KiVa) -tiimille. Tiimi pitää kaikki asianosaiset ajantasalla tapahtumista. 

Jos epäilet, että lastasi kiusataan tai hän kiusaa muita, ota yhteys lapsesi luokanopettajaan. Kodin tuki ja yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta kiusaamistilanteet saadaan selvitettyä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Kaikissa peruskouluissa tehdään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma yhteistyössä oppilaiden kanssa. Suunnitelman tarkoituksena on saada esiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta heikentäviä ilmiöitä ja luoda keinoja edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä koulussa.

Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys

Rajatorpan koulussa toimii kaikkien oppilaiden hyväksi rekisteröity ja aktiivinen vanhempainyhdistys. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi hallitus kokoontuu 6-8 kertaa toimintakauden aikana. Opettajajäsen osallistuu hallituksen kokouksiin.

Koulu ja vanhempainyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä koululaisten hyväksi. Vanhempainyhdistys toimii kaikkien oppilaiden hyväksi, ja pyrkii toiminnallaan tukemaan kaikkia koulun oppilaita ja järjestämään kokemuksia ja yllätyksiä. Vanhempainyhdistyksen tehtävä on myös tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys toimii kaikkien koulun oppilaiden hyväksi mm. hankkimalla liikuntavarusteita ja -välineitä, ja tukemalla mahdollisia koulun kulttuuritapahtumia tai retkiä. Vanhempainyhdistys aloitti Mummola-toiminnan lukuvuoden 2014-2015 aikana. Mummola on auki koulun pienille oppilaille maanantai-, tiistai- ja keskiviikkoaamuisin.

Toiminnan kattamiseksi kerätään pientä jäsenmaksua (10eur / perhe / lukuvuosi) sekä järjestetään erilaisia varainkeruutempauksia. Varat käytetään lyhentämättöminä oppilaiden hyväksi. Oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Lisätietoja yhdistyksestä saa vanhempainyhdistyksen verkkosivuilta: https://rajatorpankoulunvy.yhdistysavain.fi/, Facebookista – Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys ry ja Instagramista Rajatorpankoulu_vy.

Vanhmepainyhdistykseen voi olla yhteydessä sähköpostin (rajatorpan.vy@gmail.com) tai somen kautta.