Heittäydy harrastukseen -hanke

Taustalla suurten kaupunkien yhteinen kehittämishanke

Harrastamisen Suomen mallin (HSM) -kehittämishankkeen taustalla on 2024 päättynyt suurten kaupunkien (Turku, Helsinki, Vantaa, Jyväskylä, Espoo) HSM-kehittämishanke. Ennen hankkeen alkua kaupungit olivat tunnistaneet, että suuriin kaupunkeihin on syntynyt kaksi erillistä toimintakulttuuria: Harrastamisen Suomen mallin tarjoama matalan kynnyksen toiminta ja perinteiseen seuratoimintaan perustuva toiminta, joiden väliltä puuttui yhteys. Tämä aiheuttaa lisähaasteita esimerkiksi ohjaajapulaan ja tilaresursseihin liittyen.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka parantaa yhteistyötä näiden kahden toimintakulttuurin välillä luomalla toimiva rakenne ja käytäntöjä HSM:n ja perinteisen seuratoiminnan yhdistämiseksi sekä kehittää lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen polkuja, ja siten lisätä harrastajien määrää sekä toimintaan sitoutumista (ks. loppuraportti ja lopputiedote). 

Selvitystyön kautta esiin nousseita kehittämiskohteita haluttiinkin viedä käytäntöön Opetus- ja kulttuuriministeriön kaudelle 2025-2026 myöntämän kehittämisrahan "Harrastamisen Suomen mallin liikuntaharrastuksesta polku seuratoimintaan" kautta.

Liikuntailtapäivää pilotoitiin Myyrmäen suuralueella kaudella 2025-2026

Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin (HSM) toimintaa nimitetään Vantaalla Harrastusten Vantaaksi. Toiminta on vakiintunutta ja maksutonta iltapäivätoimintaa peruskouluikäisille. 

Vantaan ratkaisu HSM-kehittämishankkeen toimenpiteeksi oli Liikuntailtapäivä, jossa koko ikäluokka koottiin yhteen samalla mahdollistetaan liikuntaseuroille väylä tavoittaa alueen lapset helposti. Liikuntailtapäivässä pyrittiin ratkaisemaan harrastamisen rakenteellisia esteitä lasten näkökulmasta. Suunnittelu ja toteutus vaati monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä alueen koulujen, liikuntaseurojen ja kaupungin palvelualueiden kanssa.

Liikuntailtapäivästä on tarkoitus luoda monistettavissa oleva malli, jota voidaan laajentaa Vantaalle tai muualle Suomeen, lisäten samalla urheiluseurojen osallistumista toimintaan. Mallin ideana oli, että kaikki alueen koulut päättävät oppituntinsa yhdeltä ikäluokalta jokaisessa koulussa samanaikaisesti. Rakenne mahdollistaa koko ikäluokan osallistumisen mukaan toimintaan sekä alueen harrastustarjonnan pitkäjänteisen suunnittelun. Koulupäivä on lyhyt, jolloin yhdessä Liikuntailtapäivän kanssa yhdistelmä on kolmasluokkalaisille suositusten mukainen. 

Liikuntailtapäivän yhteydessä tehtiin tutkimusta, jossa selvitettiin mm. seurojen ja osallistujien kokemuksia mallin toimivuudesta.

Hankkeen tulokset

Heittäydy harrastukseen -hanke toteutettiin 1.8.2025–31.7.2026, ja sen rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomi liikkeelle -ohjelman kehittämisavustuksella. Hankkeen ytimessä oli liikuntailtapäivä, jota pilotoitiin Myyrmäen suuralueella lukuvuonna 2025–2026. Tulokset perustuvat kävijäseurantaan, huoltajien ja lasten kyselyihin, seurakyselyihin sekä ulkopuolisen asiantuntijakumppanin ja väitöskirjatutkijan aineistoihin. Yksityiskohtaiset tulokset, prosessikuvaukset ja materiaalit löytyvät sivun alalaidan liitteistä.

Osallistuminen

Liikuntailtapäivä tavoitti alueen koko ikäluokan eli 660 kolmasluokkalaista yhdeksästä koulusta. Kausi-ilmoittautumisia kertyi noin 400, toimintaan osallistui 271 lasta ja käyntikertoja kirjattiin noin 2 200. Toimintakertoja järjestettiin kauden aikana 22, ja sisällöistä vastasi seitsemän urheiluseuraa tai yhdistystä.

Tavoittavuuden osalta keskeisin tulos oli, että lähes puolella ilmoittautuneista (noin 46–47 % molemmilla kausilla) ei ollut ennestään ohjattua liikuntaharrastusta. Koko ikäluokan kattava, universaali rakenne toi siis mukaan juuri sen kohderyhmän, jota muu liikunnallinen harrastustoiminta ei vielä tavoita.

Osallistujien kokemukset

Toiminta koettiin erittäin onnistuneeksi: huoltajien kokonaisarvio oli 4,5 asteikolla 1–5 ja 94,7 % vastaajista oli tyytyväisiä. Tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat maksuttomuus, ohjatut siirtymät ja välipala, jotka yhdessä mahdollistivat osallistumisen myös perheille, joiden taloudelliset tai ajalliset resurssit ovat rajalliset. Lapsista 55 % halusi jatkaa harrastamista, ja jatkoa suunnittelevista seitsemän kymmenestä aikoi jatkaa samaa lajia.

Tärkein havainto: ohjattu siirtymä on yhdenvertaisuuden väline

Hankkeen merkittävin yksittäinen tulos koskee siirtymiä. Koulun ja harrastuspaikan välinen etäisyys ei selittänyt osallistumisen jatkuvuutta, mutta siirtymän sujuvuus vaikutti siihen selvästi. Sujuvasti järjestetty ohjattu siirtymä koulusta harrastukseen toimi saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden välineenä, ja sen merkitys korostui aiemmin vähemmän liikkuneilla lapsilla. Havainto tukee sitä, että resursseja kannattaa suunnata siirtymien laatuun ja ohjaukseen sen sijaan, että toimintaa suunniteltaisiin ensisijaisesti etäisyyksien ehdoilla.

Toinen keskeinen oppi vahvisti hankkeen lähtöoletuksen: harrastamisen kaksi ensimmäistä kuukautta ovat ratkaisevia. Alkuvaiheen yli päässeet lapset kiinnittyivät toimintaan, ja sitoutuminen vahvistui syksystä kevääseen. Myös ohjauksen laatu näkyi osallistumisessa välittömästi, mikä korostaa ohjaajien perehdytyksen ja sijaisjärjestelyjen merkitystä etenkin kauden alussa.

Tavoitteiden toteutuminen

Seurojen osallistumista onnistuttiin lisäämään ja kynnystä madaltamaan: seitsemän seuraa tuli mukaan kilpailutuksen kautta, ja niiden tueksi tuotettiin muun muassa kilpailutusopas ja hankintaprosessin kuvaus. Polku Harrastusten Vantaan toiminnasta seuratoimintaan rakentui vahvasti alkupäästä, mutta sen jatkuvuus riippuu edelleen kohtuuhintaisten jatkoryhmien tarjonnasta – polun vaikuttavuus on todennettavissa luotettavasti vasta pilottia seuraavana lukuvuonna. Tilankäytön kehittäminen eteni käytännön kokeiluina ja lähiliikuntatilojen kartoitustyökalun prototyyppinä, kun taas koko kaupungin kattava käyttöastekartta jäi jatkokehitettäväksi. Monistettavan yhteistyömallin pilotointi toteutui täysimittaisesti ja malli dokumentoitiin niin, että se on toistettavissa.

Kustannukset ja monistettavuus

Toiminnan kustannukset olivat noin 80 000 euroa ilman koordinaatiokuluja, eli noin 200 euroa osallistujaa ja noin 36,5 euroa käyntikertaa kohden. Sellaisenaan malli ei ole kustannusrakenteeltaan suoraan koko kaupunkiin laajennettavissa, mutta sen keskeiset elementit ja opit ovat siirrettävissä muihin kuntiin ja toimintaympäristöihin. Mallin osat ovat modulaarisia: käyttöön voi ottaa kokonaisuuden tai vain osan, kuten liikuntailtapäivän konseptin, ohjattujen siirtymien mallin, turvallisen aikuisen perehdytyksen tai hävikkivälipalan.

Hankkeessa tuotetut materiaalit

Hankkeen aikana syntyi laajasti hyödynnettävää materiaalia, joka on koottu sivun liitteisiin: hankkeen loppuraportti, liikuntailtapäivän konseptikuvaus, Kasva harrastajaksi -opas huoltajille (14 kieliversiota), opas toimijoille ja ohjaajille, turvallisen aikuisen perehdytysmateriaalit, seuroille tuotetut toimintakortit haastaviin tilanteisiin, JHS 152 -mukaiset prosessikuvaukset sekä kysely- ja tutkimusraportit.