Kaavoituskatsaus
Esittely
Kaavoitussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Kaavoitussuunnitelman asema-ja yleiskaavoitukselle vuosille 2026–2028 tammikuussa. Suunnitelman pohjalta tehtiin kaavoituskatsaus vuodelle 2026.
Voit tutustua ajankohtaisiin asemakaavoihin suuralueittain. Lisäksi voit tutustua asemakaavoituksen kaupunkistrategisiin tavoitteetteisiin ja yleiskaavoituksen kaavoitussuunnitelmaan.
Hyväksy evästeet Analytiikka-kategoriasta nähdäksesi iframe-sisällön
Kaava-alueita klikkaamalla pääset vireillä olevien kaavojen omille sivuille, joilla kerrotaan lisää kaavoitushankkeiden etenemisestä.
Vantaan raidekaupunki jatkaa laajenemistaan
Tähän saatiin vahvistus, kun Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.11.2025 ratikan hankesuunnitelman tarkistuksen, mikä tarkoitti samalla ratikan rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Päätöksen myötä jatketaan myös ratikkareitin varrelle tulevina vuosikymmeninä rakentuvan ratikkakaupungin suunnittelua ja rakentamista.
Ratikkakaupungin merkitys korostuu myös Vantaan uudessa kaupunkistrategiassa 2026 -2029.
Ratikkakaupunki on siinä määritelty strategiseksi hankkeeksi, jossa lähtökohta on, että Vantaan ratikka valmistuu vuonna 2029 ja ratikkakaupunki sen ympärillä kehittyy. Kaavoitussuunnitelmassa 2026-2028 ratikkakaupungin suunnittelu näkyy vahvasti mm. idässä Fazerila-Santamalmin ja Länsimäen alueilla, Tikkurilassa Väritehtaan alueella ja Aviapoliksessa Annefredin alueella.
Vantaasta tulee siis Suomen 4. raitiotiekaupunki ja samalla ratikkakäytävän varrelle syntyy uutta laadukasta tehokkaaseen joukkoliikenneyhteyteen tukeutuvaa, monipuolisen asumisen ja palveuiden kaupunkikudelmaa.
Kaavoituksella ohjataan hallittua ja kestävää kasvua
Ratikan ja ratikkakaupungin rakentuminen tuo kaivattua piristystä rakennusalaan, missä suh-danteen kääntyminen positiivisemmaksi on ollut ennakoitua kankeampaa. Globaali epävakaus luo entisestään epävarmuutta tilanteeseen. Samalla myös Vantaalla kaupungin taloutta määrittää tulevina vuosina talouden tasapainotusohjelma. Kaupungin tuleekin kasvaa tällaisessa tilanteessa tasapainoisesti, hallitusti ja kestävästi.
Kaupungin uuden kasvun ja investointien ohjausmallin myötä kaupungin investoinnit kytketään oleellisemmin kaavahankkeisiin ja kaavataloudelliseen kannattavuuteen. Kaavoituksen resursseja kohdennetaan myös entistä harkitummin. Työpaikkakaavoituksella varmistamme, että yritysten on hyvä sijoittautua Vantaalle ja varmistamme myös alueella jo toimivien yritysten toimintaedellytykset. Painopiste näkyy tulevina vuosina vahvasti niin asemakaavoituksessa kuin myös yleiskaavoituksessa.
Ilmasto- ja luontotyö vahvasti esillä
Vantaan valtakunnallisesti esimerkillinen ilmasto- ja luontotyö näkyy Vantaan kaupunkisuunnittelussa entistä vahvemmin. Vuonna 2025 Vantaa toteutti ensimmäisenä kaupunkina luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation osana asema-kaavahanketta. Jatkossa kaikissa alkavissa uusissa kaavoissa vältetään haittaa luonnon luontotyypeille, selvitetään luonnolle syntyvän haitan suuruus ja edellytetään haitan hyvittämistä. Haaste on kova mutta kovia toimia tarvitaankin, jotta pystymme pysäyttämään luontokadon! Vantaa näyttää kuitenkin jälleen rohkeasti mallia ja on pilotoimassa uusia toimintamalleja, joilla mm. vauhditetaan hyvitysmarkkinoiden syntyä.
Tulevaisuus asuu Vantaalla
Kaavoitussuunnitelma 2026 tulee toteuttamaan Vantaan kaupunkistrategian 2026–2029 kolmea päämäärä; Hyvän elämän Vantaa, Vetovoimainen Vantaa ja Tasapainoisen kasvun Vantaa, sekä niiden tavoitteita.
Kaavoituksen pääpaino on tulevina vuosina strategian mukaisesti ratikkakaupungin kehittämisessä, kaupunkikeskusten viihtyisyyden ja työpaikkatoimintojen lisäämisessä sekä luonnon hyvinvoinnin ja ilmastokestävyyden turvaamisessa.
Lisäksi kaavoitussuunnitelmassa huomioidaan alueellisen eriytyiskehityksen ehkäisy, erilaiset palvelut ja pientaloalueet. Vantaan kaupunkirakenne tulee jatkossakin kehittymään yleiskaavan periaatteiden mukaisesti pääosin sisäänpäin kasvaen, joukkoliikenteeseen tukeutuen ja viherrakennetta vahvistaen.
Vantaan uuden strategian vision mukaisesti tulevaisuus asuu Vantaalla. Tulevaisuutta tehdään meillä yhdessä tasapainoisesti, hallitusti ja kestävästi.
Kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula
Kaavoituskatsaus Asukaslehdessä 1/2025
Ratikan varrelle Veromieheen kaavoitetaan uusi Annefredin aluekeskus
Seutulan Katrinebergistä kaavoitetaan kylämäinen asuinalue
Työntekijät esittäytyvät: Me teemme ratikkaa
Tikkuraitin kunnostus aloitetaan syksyllä
Itä-Hakkilaan suunnitteilla Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö
Lisää kaavoituksesta
Lisää kaupunkisuunnittelusta
Hyväksy evästeet Analytiikka-kategoriasta nähdäksesi YouTube-videon
Kestävä ja kukoistava Vantaa -blogi
Vantaan puistoja, liikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä kehitetään pitkän tähtäimen suunnitelmalla
Asukkaiden toiveet huomioiva uusin viheralueiden palveluverkkosuunnitelma ohjaa Vantaan puistojen suunnittelua seuraavalle vuosikymmenelle saakka.
Muuttuva ilmasto pakottaa etsimään uusia ratkaisuja kaduille ja puistoihin
Ilmaston lämpeneminen muuttaa elämäämme Vantaalla. Se näkyy kesän hellepäivissä, rankkasateissa ja talven liukkaudessa – ja uusissa tavoissa...
Näin Tikkurilan osaamiskampuksen alueesta rakennetaan vähähiilistä kaupunginosaa
Tikkurilan suuralueTikkurilan osaamiskampuksen hiilijalanjälki ja rakentamisen ilmastovaikutukset huomioidaan läpi hankkeen kaavoituksesta ylläpitoon.
Kohti parempaa kaupunkisuunnittelua – digisti ja yhdessä
Käynnissä oleva kaavoituksen digitalisaatio on merkittävä askel kohti sujuvampaa julkishallintoa. Vantaalla olemme olleet asiassa edelläkävijöitä.
Vantaan alueiden eriytymistä ehkäistävä
Alueiden eriytyminen eli segregaatio on suomalaisissa kaupungeissa kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Miten kehitys saadaan käännettyä...
Luonto kaupungissa
Kivistön suuralueJokaisesta ikkunasta pitää näkyä puu. Näin kerrotaan Kivistön – tällä hetkellä voimakkaimmin rakentuvan kaupunkikeskuksemme – kaavarungon...
Aviapoliksen kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2026
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
C10 050700 Tammiston kaupat –kaavarunko
C17 002496 Nuolikuja 2
Viinikkalassa kaavoituksella parannetaan alueen maankäyttöä yritystoimintaa palvelevaksi. Kaavatyö alkaa keväällä.
C18 002631 Tuupakantie 1
Kaavoitetaan liike-, tuotanto- ja varastorakennus. Kaavatyö alkaa keväällä.
Aviapoliksen katu- ja puistohankkeet
Aviapoliksen suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Aviapoliksen suuralueella.
Hakunilan kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2026
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
G1 002652 Länsimäen keskustakortteli
Kaavoitetaan asuin- ja palvelurakennuksia. Kaavatyö alkaa kesällä.
G7 002543 Maratontie 4-6
Rajakylässä pientalotontille kaavoitetaan lisää asuntoja.
G10 002648 Ruunikkokuja 5
Huoltorakennus Ruunikkokujalle. Kaavatyö alkaa keväällä.
Hakunilan katu- ja puistohankkeet
Hakunilan suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Hakunilan suuralueella.
Kivistön kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2025
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
B5 002614 Kivistön Ruusupuu
Kaavoitetaan puurakenteisia asuntoja noin 850 asukkaalle. Kaavatyö alkaa talvella.
B7 251900 Vantaanjänne 5
Myllymäessä kaavoitetaan huoltorakennus Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n tarpeita varten. Kaavatyö alkaa syksyllä.
B9 002265 Kivistön Mestarintie
Kaavoitetaan tontteja tilaa vaativan kaupan hankkeille ja polttoaineen jakeluasemalle. Kaavatyö alkaa kesällä.
B16 330500 Katrinebergin aloituskorttelit
Seutulassa kaavoitetaan pientalopainotteista ja kylämäistä asumista. Kaavatyö alkaa kesällä.
B17 002655 Varikkokaarre ja Ajolenkki
Keimolanmäessä muutetaan Varikkokaarteen tontti asumiselle ja kaavoitetaan Ajolenkin varteen pientalotontteja. Kaavatyö alkaa keväällä.
Kivistön katu- ja puistohankkeet
Kivistön suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Kivistön suuralueella.
Koivukylän kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2025
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
Rasinkatu (F7)
Nro 002426 - Havukosken asuinaluetta täydennysrakennetaan alueen arvot huomioiden. Kaavatyö alkaa syksyllä.
Koivukylän katu- ja puistohankkeet
Koivukylän suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Koivukylän suuralueella.
Korson kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2026
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
E3 002637 Korson keskustakorttelit
Korson keskustaa uudistetaan. Kaavatyö alkaa keväällä.
E5 841100 Harmaahylkeentie 8
Kaavoitetaan huoltorakennus Korsossa. Kaavatyö alkaa keväällä.
E6 880900ma Lentorata osa 2 maanalainen asemakaava
Lentorata on uusi suunnitteilla oleva ratayhteys, joka kulkee tunnelissa Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle. Lentorata osa 2-asemakaavan suunnittelualue ulottuu Tuusulan rajalta Keravan rajalle ja sijaitsee Vierumäen ja Vallinojan kaupunginosissa. Kaavatyö alkaa keväällä.
E7 002653 Lentorata osa 2 asemakaava
E8 002633 Otavantie 18
Asuinrakennustontin pysäköintipaikalle kaavoitetaan uusi asuintalo. Kaavatyö alkaa kesällä.
Korson katu- ja puistohankkeet
Korson suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Korson suuralueella.
Myyrmäen kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2026
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
A1 002368 Patotie 2
Kaavoitetaan asuntoja ja liiketilaa. Kaavatyö alkaa
A3 015000 Myyrmäen innovaatiokaava (MYBA) kehityskuva
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien väliin suunnitellaan pieniä ja keskisuuria liiketiloja Myyrmäenraitille, Rajatorpantielle ja Vaskivuorentielle. Osallistuminen keväällä.
A5 015200 Myyrmäen ydinkeskustan suunnitelma
Suunnitelma tarkentaa kaavarunkoa (2019) keskustan osalta: etsitään paikkoja täydennysrakentamiselle ja kaupallisesti kehitettäville alueille, ja ohjataan keskustan kehitystä. Osallistuminen keväällä.
A9 002470 Autioniitty
Pähkinärinteessä Autioniityn päiväkodin paikalle kaavoitetaan päivittäistavarakauppa ja uusi päiväkoti, mahdollisesti asuntoja. Osallistuminen keväällä.
A12 002523 Karhunkierros 3 ja 5
Pähkinärinteessä kaavoitetaan asuntoja. Osallistuminen syksyllä.
A23 002646 Kilterinkuja 6
Sähköaseman laajennus. Lähtökohtia tarkistetaan.
A25 002656 Raappavuorenrinne 2–14
Martinlaaksossa kerrostalokorttelin toteutettavuutta parannetaan. Kaavatyö alkaa keväällä.
A26 002657 Tuomelan koulutontti
Hämeenkylässä, osoitteessa Ainontie 44, selvitetään koulutalon ja liikuntasalin uutta käyttöä ja suunnitellaan palveluja ja pientaloasuntoja. Kaavatyö alkaa keväällä.
A29 002650 Smeds, Kauppalaivurintie 5
Kauppalaivurintielle kaavoitetaan omakotitaloja. Kaavatyö alkaa kesällä.
Myyrmäen katu- ja puistohankkeet
Myyrmäen suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Myyrmäen suuralueella.
Tikkurilan kaavat
Jokaisella ajankohtaisella asemakaavatyöllä on oma kaavoitushankesivunsa, jolta voit seurata kaavatyön etenemistä. Kunkin kaavoitushankkeen sivulta löydät kaikki kaavaan liittyvät asiakirjat, joita ovat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, selostus ja kaavaan liittyvät selvitykset.
Alkavat kaavatyöt vuonna 2026
Kaavatöille perustetaan oma verkkosivu kaavan lähtiessä vireille. Silloin julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
D4 002573 Väritehdas 2
Alueelle kaavoitetaan asuinkerrostaloja, pientaloja sekä työpaikkoja. Päiväkodin sijoittumismahdollisuuksia tarkastellaan. Kaavatyö alkaa kesällä 2026.
D5 002658 Asematien korttelit
Asematie 4:n (Tikkuri) ja Asematie 1-3:n kortteleihin suunnitellaan toimistoja, liiketiloja, majoitustoimintaa, hypermarket-tasoista päivittäistavarakauppaa ja asuntoja. Alueelle laaditaan aluksi suunnitteluperiaatteet 2026. Kaavatyö alkaa keväällä 2027.
D13 002550 Ratatie 4, Unikkotie 2
Tikkurilan ydinkeskustaan kaavoitetaan uusia asuinkerrostaloja. Tonttulan nuorisotilana toiminut rakennus suojellaan. Kaavatyö alkaa syksyllä 2027.
D14 002554 Tikkurilan urheilupuisto
Tikkurilan urheilupuistoa kehitetään. Urheilupuiston viereistä Peltolan koulua mahdollisesti laajennetaan tai vanhan koulun tilalle rakennetaan uusi, suurempi yhtenäiskoulurakennus. Kaavatyö alkaa syksyllä 2026.
D18 002531 Tikkuraitti 17
Olemassa olevien asuin- ja liikerakennusten paikalle kaavoitetaan nykyistä kaavaa enemmän asuin-, työpaikka- ja liikerakentamista. Lähtökohtia tarkistetaan.
D20 002539 Silkkitehtaantie 2
Tikkurilassa Kielotien ja Silkkipolun väliin jäävän alueen eteläiseen osaan kaavoitetaan asuinkerrostaloja. Kielotien puoleiseen katutasoon kaavoitetaan liiketilaa kivijalkaan. Tontilta puretaan liike- ja toimistorakennus. Kaavatyö alkaa syksyllä 2026.
D21 621300 Hanhiniitty osa 1
Seurakuntayhtymien maille kaavoitetaan asuntoja. Kaava-alueelle sijoittuu myös koulu ja päiväkoti. Kaavatyö alkaa keväällä 2027.
D22 002578 Kielotie 21
Nykyisen poliisitalon ja oikeustalon tontille kaavoitetaan asuinkerrostaloja entisen poliisitalon tilalle. Kulttuurihistoriallisesti arvokas oikeustalo säilytetään. Kaavatyö alkaa keväällä 2026.
D23 002611 Kielotie 7
Tontille kaavoitetaan asuin- ja liikerakennuksia. Uusi kaava tulee mahdollistamaan nykyistä kaavaa enemmän rakentamista. Osa nykyisestä rakennuksesta, muun muassa elokuvateatteri, pyritään säilyttämään. Kaavatyö alkaa keväällä 2026.
D26 002638 Kuriiritie 24
Koivuhaassa purettavien rakennusten tilalle kaavoitetaan toimitilarakennuksia. Puistoalueen kehittämistä selvitetään. Kaavatyö alkaa keväällä 2026.
D27 661100 Valkoisenlähteentie-Hakintie
Katualueen rajausta muutetaan niin, että Itäisen Valkoisenlähteentien jatkaminen on mahdollista. Kaavatyö alkaa syksyllä 2026.
Tikkurilan katu- ja puistohankkeet
Tikkurilan suuralueTutustu vuoden 2025 ajankohtaisiin katujen sekä puisto- ja liikunta-alueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin Tikkurilan suuralueella.
Yleiskaavoituksen kaavoitussuunnitelma 2026-2028
Maakuntakaava
Maakuntakaavalla päätetään koko maakunnan tai useamman kunnan alueidenkäytön suuret linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se on kaavoista yleispiirteisin, ja toimii ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle tarkemmalle alueidenkäytön suunnittelulle.
Yleiskaava
Yleiskaavoituksen palveluyksikkö laatii strategisen tason kaupunkisuunnitelmia ja vastaa seudullisesta maankäytön yhteistyöstä. Yksikön erityisasiantuntijat osallistuvat seudullisiin ja paikallisiin suunnitteluhankkeisiin ja asemakaavoitukseen.
Kaupunki kehittyy yleiskaavan asettamien suunta-viivojen pohjalta. Yleiskaavan toteuttamisen ohjaamisessa huomioidaan muun muassa asunto- ja työpaikkavarannon riittävyys sekä kestävän kaupunkikehityksen edistäminen.
Vuonna 2026 käynnistetään osayleiskaavan laatiminen Petaksen ja Piispankylän alueelle. Vuosina 2026–2027 laaditaan Korson raidehankkeiden (Lentorata ja Itärata) vaiheyleiskaava. Vuonna 2027 käynnistyvän Hakkilan A/TP-alueen osayleiskaavan työohjelma laaditaan vuonna 2026.
Tuusulan kanssa yhdessä laadittava Kiilan Kiertolan kehityskuva valmistuu vuonna 2026. Kaupan selvitys valmistuu alkuvuodesta 2026.
Kestävä kaupunki -tiimi suunnittelee luontopositiivista ja hyvinvointia tukevaa kaupunkia
Vantaan tavoitteena on olla luontopositiivinen vuonna 2030. Luontopositiivisuus tarkoittaa, että ihmisen toimista on luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tähän pääsemiseksi on laadittu maankäytön luonnon heikentymättömyyden malli. Mallin mukaan ensisijaisesti haittaa luonnolle ei aiheuteta, mutta jos haittaa rakentamisen takia kuitenkin aiheutuu, voidaan haitta hyvittää tekemällä luon-nonsuojelulain mukainen ekologinen kompensaatio.
Jatkossa kaikissa alkavissa uusissa kaavoissa vältetään haittaa luonnon luontotyypeille, selvitetään luonnolle syntyvän haitan suuruus ja edellytetään haitan hyvittämistä. Hyvitysalueita Vantaalla selvitetään ja hyvityssuunnitelmia laaditaan. Alkavassa KYLKI – Kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä -hankkeessa vauhditetaan luontoarvomarkkinoiden syntyä.
Viherrakenteen kehityskuvassa – Vihreä ja virtaava Vantaa VIVA (2023) esitettiin kehittämistavoitteet virkistysalueille ja ekologiselle verkostolle. VIVA:ssa esitettyjä asioita viedään tarkemman asteiseen suunnitteluun. Viheralueiden mitoitustaja saavutettavuutta arvioidaan SAAVU-työkalulla. Ekologisen verkoston kehittämisestä laaditaan hankekortteja.
Alueellisen vihertehokkuuden laskennalla voidaan arvioida viherrakenteen ekologista laatua, ilmastonmuutokseen sopeutumisen kykyä ja vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Laadimme laskentoja ja hyödynnämme niitä kaupunkisuunnittelussa. Laskuria hyödyntäen voimme tuottaa luontopositiivista kaupunkia rakennettaville alueille. Jatkamme myös tonttikohtaisen vihertehokkuuden arviointia.
EU:n ennallistamisasetus astui voimaan 18.8.2024. Kansallinen ennallistamisuunnitelma on tekeillä ympäristöministeriössä ja valmistuu 18.8.2026 mennessä. Ennallistamisuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kaupunkivihreän ja latvuspeittävyyden määrälle. Osallistumme kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaan ja valmistaudumme tavoitetason edellyttämiin toimenpiteisiin.
Resurssiviisauden tiekartta päivitetään uudelle valtuustokaudelle. Toimialojen toimenpiteet määritellään kevään 2026 aikana.
Seudullinen suunnittelu
Helsingin seudun kunnat jatkavat kuntarajat ylittävää maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista ja suunnittelua MAL 2027 -suunnitelmassa.
Uudenmaan liitto laatii Uudenmaan 5. vaihemaa-kuntakaavaa (VISIO, Innovatiivinen vihreä siirtymä), joka täydentää lainvoimaista kaavakokonaisuutta vihreän ja puhtaan siirtymän teemoilla.
Vantaan naapurikuntien yleiskaavoitus jatkuu aktii-visena. Valmisteilla ovat muun muassa Helsingissä Östersundomin osayleiskaava, Espoon yleiskaava 2060, Sipoon yleiskaava 2050 ja Keravan Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava.
Vantaa ja Tuusula jatkavat suunnitteluyhteistyötä Kiilan ja Ruotsinkylän alueella (Kiilan Kiertolan kehityskuva).
Korson raidehankkeiden vaiheyleiskaava
Lentorata Oy on ehdottanut Lentoradalle uutta lyhyempää linjausvaihtoehtoa lentoasemalta Korson kautta kohti päärataa. Myös Itärata Oy selvittää Lentoradan uuteen linjaukseen perustuvia linjauksia Korson alueella.
Uusia raidelinjauksia ei ole huomioitu Vantaan yleiskaavassa. Linjaukset kulkisivat tunnelissa Korson alueella. Raidehankkeiden yleis- ja ratasuunnitelman laatiminen edellyttää ratojen osoittamista yleiskaavassa sekä asemakaavojen laatimista ratoja, ajotunneleita ja huoltokuiluja varten.
Yleiskaavatyö käynnistyy vuoden 2026 alussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluai-neisto asetetaan nähtäville vuoden 2026 aikana.
Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus nähtäville ja hyväksyä kaava vuoden 2027 aikana.
Petas–Piispankylä osayleiskaava
Kehäradan liikennöinti vaatii uuden junavarikon lähiliikenteen junien poistuessa Ilmalan varikolta. Junavarikkoa ei ole osoitettu yleiskaavassa 2020. Varikon sijoittaminen edellyttää osayleiskaavaa ja asemakaavaa.
Junavarikon sijainnilla on merkittävä vaikutus koko alueen toimintojen ja liikenneyhteyksien kehityk-seen ja laajuuteen. Varikon sijainti vaikuttaa myös Petaksen juna-aseman toteuttamismahdollisuuksiin. Sen lisäksi Petaksessa on merkittäviä luontoarvoja, joiden vaikutus maankäyttöön tulee arvioida tässä yhteydessä. Junavarikon vaihtoehtoinen sijainti
on Keimolassa. Päätös varikon sijainnista tehdään osayleiskaavatyön aikana, ennen kaavaluonnoksen laatimista. Alueelle sijoittuvien työpaikkatoimintojen laajuutta ja luonnetta tutkitaan myös työn yhteydessä. Työssä tutkitaan myös kaupan ja viheryhte-yksien sijoittumista Piispankylässä.
Osayleiskaavatyö käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla vuonna 2026. Ennen osayleiskaavaluonnoksen laadintaa käydään alueen asukkaiden kanssa keskustelua alueelle laadittujen skenaarioiden pohjalta. Kaavaluonnoksen laatiminen edellyttää myös päätöstä Kehära-dan junavarikon sijainnista. Tämä vaikuttaa työn aikatauluun. Tavoitteena on saada osayleiskaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2030.
Hakkilan a -/ tp-alueen osayleiskaava
Vantaan yleiskaavassa 2020 on Hakkilaan osoitettu laaja asumisen ja työpaikkojen alue (A/TP). Helsingin seudun MAL-sopimuksessa 2024–2035 on sovittu, että valtio luovuttaa ehdollisesti alueella sijaitsevat
Hakkilan teollisuustontit, Hakkilan kuormauspaikan ja Santaradan alueet Vantaan kaupungille ilman korvausta. Omistusoikeuden siirtymisen ehtona on, että korvaavan Hosantien kuormauspaikan toteuttamiselle on laadittu Vantaan kaupungin ja Väyläviraston välillä toteuttamissopimus. Suunnittelualueeseen kuuluu myös yleiskaava A/TP-alueen länsipuolinen yleiskaavan
TY-alue, jonka Helsingin hallinto-oikeus kumosi Vantaan yleiskaavasta 2020.
Alueen kehittämistä ohjaamaan tarvitaan Vantaan yleiskaava 2020:tä tarkempi osayleiskaava.
Alueen kehittämistarpeet ja -edellytykset tutkitaan osayleiskaavatyössä.
Osayleiskaavatyölle laaditaan työohjelma vuonna 2026. Osayleiskaavan laatiminen on tarkoitus saattaa vireille vuoden 2027 aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella.
Kiilan kiertolan kehityskuva
Vantaan ja Tuusulan rajalla sijaitsevalle Kiilan–Ruotsinkylän alueelle (Kiilan Kiertola) laaditaan kuntien yhteinen kehityskuvatyö, joka valmistuu vuonna 2026. Kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaavahanke, vaan tarkempaa suunnittelua tukeva työ, johon eri osapuolet sitoutuvat.
Kehityskuvatyön tavoitteena on luoda edellytyksiä kiertotalouden ja vihreän siirtymän yritystoiminnalle, yhteensovittaa alueen maankäyttöä ja liikennettä sekä huomioida ympäristöhäiriöiden rooli alueen suunnittelussa. Osana kehityskuvatyötä alueelle laaditaan liikennesuunnitelma, jossa selvitetään alueen liikenneverkon kehittämistä huomioiden myös maantie 152:n jatkeen (ns. Kehä IV) mahdollinen toteutuminen.
Luonnon heikentymättömyys
Luonnon heikentymättömyyden mallin toteuttamista jatketaan ja jatkossa kaikkiin uusiin kaavoihin sisällytetään luontohaitan laskenta ja, luontohaitan kohdistuessa luonnon luontotyypeille, otetaan ekologisen kompensaation toteuttaminen käyttöön. Sekä luontohaittaan että ekologisen kompensaatioon tarvittavia tarkasteluja ja laskentoja laaditaan ja näihin vaadittuja toimia jalkautetaan luonnon heikentymättömyyden toteuttamisen saavuttamiseksi. Luonnon heikentymättömyyden tietotaitoa jaetaan koulutuksin ja tietoiskuin sekä kaupungin sisällä että laajemmin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.
Luonnon heikentymättömyyden toteuttaminen vaatii ekologisen kompensaation hyvitysalueiden olemassa oloa. Hyvitysalueiden kartoittamis-
ta kaupungin omistamilta alueilta jatketaan. Näitä alueita voidaan tarpeen mukaan käyttää kaupungin omien hankkeiden luontohaitan hyvittämiseen. Vantaa on myös etulinjassa luonnon heikentymättömyyden ja ekologisen kompensaation kehittämisessä sekä tiiviisti mukana valtakunnallisen luonnonarvomarkkinoiden toteuttamisen kehittämisessä.
Luonnon heikentymättömyyden ja luontopositiivisuuden toteuttamiseen tarvittavat Vantaan luontotyyppien ekologisen tilan selvitykset jatkuvat. Vuoden 2026 aikana lähdetään tarkastelemaan ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan luonnon heikentymättömyyden laajentamista luontopositiivisuuden puolelle muun muassa alueellisen viherkertoimen avulla ja tehostamalla luontopositiivista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.
Kylki – kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä
KYLKI – Kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä -hankkeessa Vantaan kaupunki, Laurea, Metropolia ja Suomen ympäristökeskus (Syke) yhteistyössä edistävät pääkaupunkiseudun yritys- ja elinkeinosektorin siirtymää kohti luontopositiivista liiketoimintaa sekä kaupunkien siirtymää kohti luontopositiivisuutta. Hankkeen tavoitteena on edistää luontopositiivisia ratkaisuja, jotka tukevat kestävää liiketoimintaa ja ympäristövastuullisuutta sekä kaupunkien luontotavoitteiden saavuttamista. KYLKI-hankkeelle on myönnetty rahoitus vuosille 2026-2027.
Luonnon heikentymättömyyden malli on Vantaalla otettu käyttöön maankäytön suunnittelussa.
Mallin mukaan kaikki luonnolle aiheutettu haitta on hyvitettävä, jos haittaa ei voida välttää. Tämä edellyttää hyvitysmarkkinoiden syntymistä. KYLKI-hankkeessa nopeutetaan hyvitysmarkkinoiden syntyä ja edistetään niiden houkuttelevuutta investointikohteena.
Hankkeessa kehitetään mallinnus- ja analyysityö-kaluja, joiden avulla yritykset ja kaupungit voivat arvioida ja vähentää toimintansa vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja luontojalanjälkeen. Hankkeessa kehitetään sinivihreän infrastruktuurin suunnittelu- ja hankintakriteereitä erityisesti luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Alueellinen vihertehokkuus
Vihertehokuudella tarkoitetaan alueen kasvillisuuspeitteisten pintojen kertoimella painotettua suhdetta rakennettuihin ja päällystettyihin pintoihin. ARVO – viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen maankäytön suunnittelussa -hankkeessa valmistuu vuonna 2025 alueellinen viherkerroin -työkalu.
Työkalulla voidaan arvioida viherrakenteen ekologista laatua, ilmastonmuutokseen sopeutumisen kykyä ja vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Erilaiset luontotyypit saavat korkeampia tai matalampia pisteitä laskennassa sen mukaan, miten ne vaikut-tavat näihin. Laskenta tehdään nykytilanteesta
ja suunnitelmaluonnoksesta, jolloin suunnitelman ratkaisuja voidaan parantaa.
Jatkossa kaikista niistä kaavarungoista ja asemakaavoista sekä harkinnan mukaan osayleiskaavois-ta, joilla on merkittävä vaikutus viherrakenteeseen, laaditaan laskenta alueellinen viherkerroin -työkalulla. Laskennan tavoitteena on valita sellaisia kaupunkirakenteen ratkaisuja, joissa viherrakenne tuottaa mahdollisimman paljon hyötyjä ihmisille ja luonnon monimuotoisuutta, laskurilla todennettuna.
Laskennasta vastaa kestävä kaupunki -tiimi yhteistyössä asemakaavoituksen kanssa
Asemakaavoitus -kupunkistrategian tavoitteet
Asemakaavoituksen kaavoitussuunnitelma 2026-2028 -tulevaisuus asuu Vantaalla
Asemakaavayksikkö tukee Vantaan kaupungin kasvua, kehitystä ja elinvoimaa laatimalla ase-makaavoja, asemakaavan muutoksia sekä poikkeamispäätöksiä. Lisäksi yksikkö laatii laajempia alueellisia tarkasteluja, kuten kehityskuvia, suunnitteluperiaatteita ja kaavarunkoja. Työmme perustuu kaupunkistrategian suuntaviivoihin ja yleiskaavan asettamiin raameihin. Tavoitteena on varmistaa laadukkaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentuminen sekä mahdollistaa Vantaan tasapainoinen ja kestävä kasvu.
Asemakaavoituksella säädellään alueiden käyttötarkoituksia, rakentamisen määrää ja sijoittumista sekä muita kaupunkikuvaan ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Kaavoilla luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen riittävyydelle ja saavutettavuudelle sekä toimivalle liikennejärjestelmälle. Rakennetun ja luonnonympäristön erityiset arvot voidaan turvata asemakaavalla.
Asemakaavoituksen kaavoitussuunnitelma 2026–2028 kokoaa tiedot ohjelmakaudella käynnistyvistä ja jatkuvista kaavahankkeista ja niiden aikatauluis-ta. Suunnitelmassa on mukana 134 kaavahanketta, joiden arvioidaan mahdollistavan noin 1,15 miljoonaa k-m² uutta rakentamista. Suunnitelma painottuu aiempaa vahvemmin työpaikka- ja yrityskaavoitukseen, mikä tukee kaupungin kilpailukykyä ja elinvoimaa. Kaupunkistrategian mukaisena strategisena hankkeena ratikkakaupungin kaavoittaminen näkyy niin kaavoitussuunnitelman painotuksissa kuin myös asemakaavoitusyksikön tavoitteissa.
Asuntorakentamisen osalta merkittävä osa kaavoitettavasta kerrosalasta sijoittuu ratikan kestävän kasvun vyöhykkeelle, mikä tukee joukkoliikenteen ja tiiviin kaupunkirakenteen kehittämistä.
Pidemmällä aikavälillä asemakaavoituksella mahdollistamme ratikan kiinteistötaloudellisten tuottojen toteutumista. Laadukkaat ja riittävät palvelut edistävät ratikan varren sosiaalisesti kestävää kasvua ja ovat tärkeä vetovoimatekijä ratikkakaupungin uusilla ja olemassa olevilla asuinalueilla.
Yksikkömme osallistuu aktiivisesti yhteistyöhankkeisiin sekä kehittää toimintaansa jatkuvasti.
Vuonna 2026 kehitystyön painopiste on uuden alueidenkäyttölain edellyttämien muutosten tunnistamisessa ja käytäntöön viemisessä sekä luontopositiivitiivisuuden tavoitteiden sisällyttämisessä prosesseihimme. Lisäksi panostamme uuden investointien ohjausmallin pilotoimiseen, organisaation kyvykkyyden kehittämiseen, tiedolla johtamiseen ja Matti-järjestelmän yhä tehokkaampaan hyödyntämiseen suunnittelutyössä, jotta voimme vastata entistä paremmin kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Asemakaavoituksen kaavoitussuunnitelman 2026-2028 valmistelussa ovat korostuneet yhteistyö, avoimuus ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa. Kaavoitussuunnitelma työssä olemme pilotoineet uuden investointien ohjausmallin johtamisjärjestelmää. Kaavoitussuunnitelma toimii myös viestintävälineenä ohjelmoitujen hankkeiden resurssitarpeista. Osallisten suuntaan kaavoitussuunitelma mahdollistaa ennakoivan reagoinnin kaupunkiympäristön muutoksiin.
Ratikan rakentumisen myötä Vantaasta tulee Suomen neljäs ratikkakaupunki. Ratikan reittiä ympäröivät alueet Hakunilassa, Tikkurilassa ja Aviapoliksessa ovat Vantaan merkittävä kasvusuunta tulevina vuosikymmeninä sekä työpaikkojen, palveluiden että asuntojen suhteen.
Ratikkakaupungin kehitys yhdistää ja kytkee seudun eri alueita ja toimintoja toisiinsa. Ratikka lisää Vantaan vetovoimaa: laadukas ja esteetön joukkoliikenneyhteys uudistaa katu- ja kaupunkikuvaa. Monipuolisella asunto- ja palvelutarjonnalla houkuttelee uusia asukkaita reitin varrelle työpaikkojen läheisyyteen.
Vuosien 2026–2028 kaavoitussuunnitelmassa näkyvät viimeisten neljän ratikan rakentamisen mahdollistavan asemakaavan ohella useat ratikkakaupungin kehittämiseen liittyvät asemakaavan muutokset ratikan varrella.
Tavoitteena on viihtyisä, saavutettava ja laadukas kaupunkiympäristö, joka tarjoaa niin uusille kuin nykyisille käyttäjilleen monipuolisia vaihtoehtoja sujuvan arjen tarpeisiin. Erityisesti kiinnitämme huomiota alueiden sosiaaliseen kestävyyteen ja palveluiden tuottamisen oikea-aikaisuuteen ennakoimalla päiväkotien ja muiden turpeellisten lähipalveluiden tarpeen hyvissä ajoin.
Kaavoitussuunnitelmassa 2026–2028 ratikan vyöhykkeelle sijoittuu 52 kaavahanketta ja sinne kaavoitetaan liki 300 000 k-m² uutta asuin-, palvelu- ja työpaikkarakentamista. Strategiakaudella asemakaavoituksen tavoitteena on kaavoittaa 100 000 k-m2 uutta kerrosalaa (netto) ratikan kaavarungon alueelle.
Työpaikkakaavoituksella varmistamme, että yritysten on helppo tulla Vantaalle ja kukoistaa täällä.
Erilaisten kaavahankkeiden avulla edistämme kaupungin ja sen eri osien vetovoimaa, parannamme yritysten toimintaedellytyksiä, varmistamme verotuloja ja turvaamme työpaikkojen saatavuuden. Luomme elämyksellistä Vantaata tukemaan paikallista palveluliiketoimintaa kaavoittamalla uusia tai mahdollistamalla tilapäisiä tapahtumatiloja.
Elinvoimaista kaupunkia kaavoitamme myös yritysten kanssa yhteistyössä. Uusien työpaikkojen kannalta keskeisimmäksi sijoittumisen kriteeriksi on noussut hyvän saavutettavuuden ohella muun kaupunkiympäristön vaatimukset. Varsinkin toimitilaa halutaan rakentaa mieluiten melko valmiiseen kaupunkirakenteeseen osaksi toimivaa arjen ympäristöä.
Vantaan sijainti Kehä III ja useiden pääväylien varrella houkuttelee kaupunkiin myös tuotanto-, palvelu- ja logistiikka-alan yrityksiä, joille tämä sijainti mahdollistaa toiminta-alueeksi koko pääkaupunkiseudun. Varsinkin Aviapoliksen alueella on tunnistettu potentiaalia lentokentän ja yritysten lähekkäisen sijoittumisen mahdollisuudesta.
Ratikan vyöhyke on nousemassa koko pituudeltaan tärkeäksi tulevaisuuden toimitilojen ja muidenkin työpaikkojen sijoittumisen paikaksi. Laajemmissa aluekehityshankkeissa kuten Fazerila-Santamalmin ja Väritehtaan kaavahankkeissa sekä kaupunkikeskustojen (Aviapolis ja Tikkurila) kaavamuutoshankkeissa on toiminnallisesti sekoittuneen kaupunkirakenteen tavoite hyvin tärkeä, sillä se mahdollistaa vanhojen toimi- ja työtilojen kunnostamisen tai korvaamisen uudella työpaikkarakentamisella.
Erityisesti keskustoissa onkin jatkossa yhä tärkeämpää säilyttää työpaikkarakentamista ja lisätä työpaikkoja. Strategiakaudella asemakaavoituksen tavoitteena on saada työpaikkakerrosala koko kaupungin alueella nousuun.
Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja luontopositiivinen vuonna 2030. Tavoite on asemakaavoituksen pitkäjänteisyys huomioon ottaen kunnianhimoinen, mutta sitäkin tärkeämpi. Nyt tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, millaisessa kaupungissa tukevaisuuden vantaalaiset asuvat ja toimivat. Luontopositiivisuus, resurssiviisaus ja hiilineutraalisuus ovat kaupungin kaikkea toimintaa läpileikkaavia teemoja ja hyödyttävät kaupungin taloutta ja ihmisten hyvinvointia.
Asemakaavoituksen lähtökohtana hiilineutraalisuuden edistämiseksi on hiilineutraalisuusprosessi kaavoituksessa. Prosessiin liittyy tutkimista, tavoitteiden asetantaa, toteutusta ja seurantaa. Prosessin ytimessä on kestävät suunnitteluratkaisut, joita arvioidaan ilmastoselvityksellä nimellä hiilineutraalisuusselvitys: kaupungin maalla Planectilla ja yksityisellä maalla hanke selvittää. Lisäksi kaikissa kaavoissa arvioidaan ilmastovaikutukset, jotka kirjataan kaavaselostukseen. Hiilineutraalisuuteen ohjataan esimerkiksi asemakaavamääräyksillä.
Toimenpiteet hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi liittyvät moneen aiheeseen kuten esimerkiksi rakentamiseen, energiaan, liikenteeseen, kiertotalouteen ja hiilinieluihin.
Strategiakaudella asemakaavoituksen tavoitteena on, että 80 % uudesta asuntokerrosalasta sijoittuu yleiskaavan määrittelemälle kestävän kasvun vyöhykkeelle. Lisäksi jatkamme Planect-laskurin (asemakaavojen vähähiilisyyden arviointi) käyttöä sekä tonttikohtaisen vihertehokkuuden tavoitetason määrittelyä kaikissa asemakaavoissa. Saamme myös käyttöön ARVO-hankkeessa kehitetyn alueellisen vihertehokkuuden laskurin, jota käytämme merkittävästi kaupunkivihreän määrään tai laatuun vaikuttavissa kaavoissa ja kaavarungoissa.
Alueellisen viherkertoimen laskeminen varsinkin laajemmissa aluekokonaisuuksissa, kuten kaavarungoissa, turvaa riittävän viherrakenteen säilymistä ja rakentamista tiivistyvässä kaupungissa. Kaikissa merkittäviä maamassoja tuottavissa asemakaavoissa arvioidaan jo kaavoitusvaiheessa maamassojen hyödyntämisen mahdollisuus ensisijaisesti suunnittelualueella ja toissijaisesti jossain muualla.
Vuoden 2025 aikana Vantaa on ensimmäisenä kaupunkina toteuttanut luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation osana asemakaavahanketta ja näyttänyt suuntaa koko muulle Suomelle. Strategiakauden tavoitteena on luontohaitan hyvittäminen kaikissa niissä asemakaavoissa, joissa aiheutetaan haittaa luonnonsuojelulain mukaisille luontotyypeille. Tavoitteen toteutuminen edellyttää koko kaupungin kattavan luontotyyppiselvityksen edistymistä sekä kompensaatiomarkkinan syntymistä.
Kaupunkikeskusten kehittäminen on keskeinen osa asemakaavoituksen kaavoitussuunnitelmaa vuosina 2026–2028. Keskustoja kehitetään asumisen, palveluiden ja työpaikkojen alueiksi usealla kaavatasolla.
Kaavarungot ja laajat asemakaavaluonnokset luovat perustan yksittäisille kaavaratkaisuille. Tavoitteena on luoda laadukkaita, elinvoimaisia, monipuolisia ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavia keskustoja, jotka tukevat kaupungin kasvua, yritystoimintaa ja palveluiden saavutettavuutta. Myös kaupunkivihreän sekä riittävien ja saavutettavien virkistäytymisen paikkojen, kuten puistojen, varmistaminen on tärkeää kaupunkimme tiiveimmin rakennetuilla alueilla.
Tavoitteena on turvalliset, viihtyisät ja aktiiviset kaupunkitilat, joissa on vetovoimaa ja toimintoja. Luomme edellytyksiä sujuvalle asioinnille, työpaikoille ja kaupallisille palveluille sekä tapahtumille, jotka houkuttelevat ihmisiä laajemmalta alueelta.
Panostamme erityisesti asemanseutujen viihtyisyyteen ja turvalliseen arkeen. Keskustarakentaminen toteutetaan laadukkaasti, säästäen luontoa ja turvaten riittävät viher-ja virkistysalueet.
Erityisenä haasteena keskustoissa on tunnistettu työpaikkojen säilyminen. Asuminen kivijalkaliiketiloineen ei yksin riitä toiminnallisesti monipuolisen ja elinvoimaisen keskustarakenteen synnyttäjäksi.
Strategiakaudella asemakaavoituksen tavoitteena on, ettei työpaikkarakentamisen määrä keskustoissa vähene.
Kaupunkisuunnittelulla haluamme varmistaa hyvän asuinympäristön kaikenlaisille asukkaille. Asemakaavojen tulee tarjota edellytykset aktiivisille ja viihtyisille asuinalueille, monipuoliselle ja laadukkaalle asuntosuunnittelulle sekä riittäville palveluille.
Aikaisempien vuosien vauhdikas asuntorakentaminen on tuottanut uudenlaisen kerrostuman aiempaa pienemmistä asunnoista koostuvia verrattain suuria asuinrakennuksia ja monimutkaisia hankkeita. Takavuosien sijoitusasuntobuumi on vaikuttanut rakennettujen asuntojen keskipinta-alaan sitä pienentäen, eikä vuoden 2024 alusta asti voimassa ollut kerrostalohankkeita koskeva pinta-alasääntely ole vielä juurikaan ehtinyt vaikuttaa rakentuvien asuntojen keskipinta-aloihin. Tämä asia yhdistettynä valtion leikkauksiin asumisen tuissa on vallitsevassa taloussuhdanteessa heijastunut Vantaan väestörakenteeseen ja talouteen.
Jatkossa asemakaavoituksen tavoitteena on kääntää yksipuolistunut asuntotarjonta erilaisia asumisen toiveita ja tarpeita paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Vain monipuolisia asumisen ratkaisuja tarjoamalla voimme lieventää aiemmin rakentuneen yksipuolisen asuntotarjonnan aiheuttamia seurannaisvaikutuksia.
Monimuotoinen ja laajalla skaalalla erilaisia asumisen mahdollisuuksia tarjoava kaupunkiympäristö tai asuinalue mahdollistaa myös muuttuvien tarpeiden täyttymisen erilaisissa asumispolun vaiheissa. On tärkeää, että kotia voi vaihtaa kuhunkin elämäntilanteeseen sopivaksi haluamansa alueen sisällä.
Ympäristöönsä sitoutuneet ja asuinpaikkansa itse valinneet asukkaat haluavat vaikuttaa ja osallistua ympäristönsä kehittämiseen. Vahva ja hyvinvoiva yhteisö tukee turvallisuuden kokemusta sekä toiminnallista aktiivisuutta ominaisuuksiltaan erilaisilla asuinalueilla.
Asumisen laatua voimme parantaa asemakaavoissa muun muassa kaupunkitilaan ja toimintoihin, hankekokoon, rakennustypologioihin sekä pysäköinti- ja piharatkaisuihin vaikuttamalla. Asuntojen laatu on noussut mediassa esiteltyjen erittäin tehokkaiden asuntoratkaisujen myötä uudenlaiseen keskusteluun. Tavoitteen laadukkaasta asuntora-kentamisesta tulisi jatkossa ulottua kaupunkikuvallisia, monimuotoisuus- tai kestävyysratkaisuja syvemmälle, kuten asuinhuoneiden riittävään kokoon tai tilojen muuntojoustavuuteen. Kokonaisvaltaisen muutoksen läpiviemiseen tarvitsemme kuitenkin yhteiset tavoitteet rakennuttaja- ja rahoittajatahojen kanssa.
Kaupunkisuunnittelussa tavoitteena on lähipalveluiden kaupunki, jossa palveluiden verkosto tuotetaan asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimi-joiden yhteistyönä. Varsinkin julkisten palveluiden riittävyys ja laatu on tärkeä vetovoimatekijä kaupungille. MAL-sopimuksen mukaisesti asemakaavoituksen tavoitteena on huolehtia siitä, että asuntotuotantoon soveltuva asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden asuntotuotantotarvetta.
Kaavoitussuunnitelmakaudella 2026-2028 jatkam-me pientalovaltaisten alueiden suunnittelua eri puolille kaupunkia. Parhaimmillaan pientalojen suurkaupunki luo vaihtelevuutta kaupunkikuvaamme ja monipuolistaa asumisen vaihtoehtoja koko kaupungissa.
Pientaloilla voimme myös täydentää ja monipuo-listaa asuntokantaa korkean tehokkuuden keskus-ta-alueilla. Täydennämme myös olemassa olevia, väljiä pientaloalueita ja mahdollistamme monimuotoisempaa asumista erillispientalojen sekaan.
Pientaloja ovat omakoti-, pari- ja rivitalot. Suunnittelussa kiinnitämme huomiota muun muas-sa tiivistyvien alueiden tasapainoiseen kehitykseen ja vehreyden turvaamiseen. Huolehdimme elinvoi-maisten ja sosiaalisesti kestävien asuinalueiden muodostumisesta. Pientaloalueiden kaavoituksessa huomioimme alueiden keskenään erilaiset luonteet.
Pientalorakentamisen mahdollisuuksia tarkastelemme kaavarunko- ja suunnitteluperiaatetasoilla esi-merkiksi Kivistön alueella Rauhalanlaaksossa sekä Hiekkaharjun aseman läheisuudessa Hanhiniityn alueella. Katrinebergin alueesta valmistuu kaavaluonnos vuonna 2024 ratkenneen ideakilpailun pohjalta ja Fazerila-Santamalmin alueella aloitamme kaavaluonnoksen valmistelua vuoden 2025 aikana toteutetun suunnittelukilpailun pohjalta. Väritehdas 1 asemakaavan alueella Fastbölen kyläalueen yhte-yteen sijoittuu pientalorakentamista, joka muodos-taa seuraavien kaavavaiheiden kanssa pientalojen sydämen yhdessä olemassa olevien historiallisten rakennusten kanssa.
Vuonna 2024 selvitettiin kaupungin sisäisenä työnä yleiskaavan mahdollistamien laajojen pientaloaluevarausten ominaispiirteitä ja toteuttamisen edellytyksiä. Vuonna 2025 valmistui myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen konsulttiselvitys pientaloalueiden taloudellisista vaikutuksista.
Tarkastelujen pohjalta kaavoitussuunnitelmassa 2026-2028 on useita erilaisia pientalokaavoja.
Kaavoituksella on tärkeä tehtävä sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luomisessa ja myönteisen kehityksen mahdollistavien kaupunkikehityshankkeiden edistämisessä. Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen edellytykset huomioimme niin vanhoilla kuin uusillakin kaupunkialueilla. Vanhoilla alueilla uudistamme kaupunkirakennetta etenkin täydennysrakennushankkeiden avulla.
Hyvin suunnitellulla täydennysrakentamisella kehitämme alueiden asunto- ja hallintamuotojakaumaa nykyistä monipuolisemmaksi ja varmistamme riittävän ja monipuolisen väestöpohjan lähipalveluiden säilymiselle ja kehittämiselle. Uudet alueet, kuten esimerkiksi Fazerila-Santamalmin, Väritehtaan, Huberilan ja Hanhiniityn alueet, suunnittelemme lähtökohtaisesti asumisen mahdollisuuksiltaan monimuotoisiksi.
Toimivat joukkoliikenneyhteydet tuovat kannustimia kaupunkirakenteen uudistamiselle. Kaavoitussuunnitelmassa tämä näkyy sekä nykyisten asemanseutujen kehityksen vauhdittamisessa mm. Korsossa ja Koivukylässä, että Hakunilassa varautumisessa Vantaan ratikan rakentamiseen.
Palvelurakenteen kehittäminen tasaisesti eri suuralueilla on tärkeä osa eriarvoistumiskehityksen ehkäisemistä. Sekä julkisten että kaupallisten palveluiden saavutettavuus on tärkeä osa alueiden vetovoimaa. Eriytymiskehitystä ehkäisemme huolehtimalla lähipalveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä huomioimalla positiivisen kaupunkikehityksen edistämisen näkökulman myös laajemmalta alueilta ihmisiä houkuttelevien elämys- ja kulttuuripalveluiden sijoittamisessa.
Kaupunkisuunnittelun keskeisenä työkaluna taloudellisesti kestävän kaupungin varmistamisessa on kaavatalous. Kaavataloudella tarkoitetaan kaupunkiympäristön suunnittelun, toteuttamisen, ylläpidon ja käytön aiheuttamien menojen ja tulojen laskemista. Kaavoitukseen liittyviä välittö-miä kuluja syntyy muun muassa maanhankinnoista ja julkisten alueiden ja rakennusten rakentamisen kuluista, tuloja puolestaan tonttien luovutuksista. Kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ei ole välttämättä alkuinvestoinniltaan halvin.
Kaavataloudellista arviointia tehtäessä onkin tärkeää tarkastella kustannuksia koko elinkaaren aikana. Kaavataloudessa tarvitaan monialaista ja kauaskantoisempaa näkökulmaa, jotta sen vaikut-tavuus voidaan maksimoida.
Kaavatalousarviointi on jatkuvasti kehityksen alla oleva kestävän talouden prosessi, jonka vaikuttavuutta pyrimme lisäämään tällä kaavoitussuunnitelmakaudella. Tämän kaavoitussuunnitelmakauden aikana kaavatalouden kehittämisen
painopiste säilyy kaavoituksen välittömien kulujen arvioinnissa. Yleisten alueiden toteuttamisen kustannusarviointityökalua jatkokehitetään ja käyttöä laajennetaan. Kaupunki on myös luomassa uutta investointien ohjausmallia, jossa kaupungin investoinnit kytketään tuleviin kaavahankkeisiin, väestönkasvuun ja kaavataloudelliseen kannattavuuteen. Tulevaisuudessa kaavoitussuunnitelman hankkeita priorisoidaan sen mukaan, missä järjestyksessä kaupungin investointeja, kuten kouluja, päiväkoteja ja suurempia kadunrakennushankkeita, voidaan toteuttaa.
Lisäksi tavoittelemme kestävää kaupunkirakennetta, joka kestää sään ääri-ilmiöitä ja on mahdollisimman resilientti ilmastonmuutoksen aiheuttamille seurauksille. Näin voimme hillitä kustannuksia, joita ilmastonmuutos tulevaisuudessa kaupungille aiheuttaa. Uusi rakentaminen ohjataan pääosin Yleiskaava 2020:n kestävän kasvun tavoitteen mukaisesti
Toimipisteet
Asema- ja yleiskaavoituksella ohjataan kaupungin maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta.
Lisätietoa toimipisteestä Asema- ja yleiskaavoitusLauri Korpisen katu 9
01370 Vantaa
Suomi
Vantaa-info tarjoaa muun muassa kaavoitukseen, rakentamiseen ja karttoihin liittyvää yleisneuvontaa.
Lisätietoa toimipisteestä Vantaan kaupunkiympäristön asiakaspalveluRatatie 11, 2. krs
01300 Vantaa
Suomi