Vantaa on vehreä

luontoa

Vantaalaiset haluavat elää ympäristössä, jossa lähimetsään ja puistoon on lyhyt matka, ja jossa kasvit ja luonto ovat osa jokapäiväistä elämää. Tämä selvisi keväällä 2017 tehdyssä Vantaan tulevaisuuskuvat -projektissa, jossa kaupunkilaisilta kysyttiin heidän näkemyksiään kaupungin tulevaisuudesta.

Vantaa on kaupunki kansallispuistojen välissä. Itäisellä Vantaalla on Sipoonkorven kansallispuisto ja lännessä Petikosta jatkuu viheralue Nuuksioon saakka. Pääkaupunkiseudulla on muitakin laajoja viheraluekokonaisuuksia, jotka yhdistyvät pienempien viheraluenauhojen kautta verkostoksi. Tämän verkoston turvaaminen on ollut seudun suunnittelun päämääränä jo ensimmäisistä seutukaavoista lähtien. Vantaan vaalittavana ovat seudullisen verkoston keskeiset osat.

Vantaa on kasvanut maalaiskunnasta kaupungiksi vasta 1960 - 70 -lukujen suuren muuttoliikkeen tuloksena. Siitä johtuvat viheralueiden tyypilliset piirteet: vanhojen kaupunkipuistojen puuttuminen ja toisaalta hyvä, pääosin metsäinen virkistysalueverkosto. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat useimmiten maaseudun kulttuurimaisemaa peltoineen ja kartanoineen. Erityisesti kaupungin itä- ja länsiosissa on laajoja luonnonsuojelualueita. Vantaalla on määrätietoisesti kehitetty paikallista luonnonsuojelualueverkostoa, jotta kaupungin kasvaessa luonnon monimuotoisuus säilyisi.

Vaikka vesistöjä on Vantaalla vähän, ovat nämä vähät aarteet tärkeä osa monien vantaalaisten lähivirkistysympäristöä. Kaupunki on jo pitkään kaavoituspolitiikassaan tavoitellut rantojen säilyttämistä tai vapauttamista yleiseen virkistyskäyttöön.

Vantaan viheralueverkosto on hyvin kattava, mutta eri puolilla kaupunkia viheralueiden määrä vaihtelee paljonkin kaupunkirakenteen muodostumisen historiasta ja eri aikojen kaupunkisuunnitteluperiaatteista johtuen. Varsinkin Tikkurilassa puistot ovat pieniä ja niillä on paljon käyttäjiä.

Lähes jokainen vantaalainen asuu alle kolmensadan metrin päässä jonkinlaisesta viheralueesta. Suurin osa viheralueista on keskirehevää metsää. Toiseksi eniten on viljelymaata. Erilaisia intensiivisesti hoidettuja viheralueita on alle kymmenesosa luokitellusta maa-alasta, jossa pihat eivät kuitenkaan ole mukana.

Viheralueet ovat erilaisia ja sillä, minkälainen viheralue saavutetaan, on paljon merkitystä. Kaupunkipuisto, rakennettu leikkipaikka, vesakoitunut pelto tai kalliometsäinen mäki tarjoavat hyvin erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Alueilla, joilla asukkailla on omat pihat, ei julkisille oleskelupaikoille ole niin suurta tarvetta, mutta alueen tiivistyessä tilanne saattaa muuttua.

Vantaan viheralueita ja kasvullista maata on tutkittu Vantaan viherrakenne -selvityksessä (Anne Mäkynen 2017).

Lue myös "Tuhansia näkökulmia kaupungin tulevaisuuteen – Vantaan tulevaisuuskuvat"

viherverkosto

Seudun ja Vantaan kaupungin rakenteessa tärkeä viherverkosto, jota vaalitaan maankäytön muutoksissa.

Lisätietoja:

Laura Muukka
yleiskaava@vantaa.fi

Julkaistu: 22.2.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter