Vantaan menojen kasvu pidetään edelleen maltillisina

Kaupunginhallitus antoi toimialoille ensi vuoden talousarvion valmisteluohjeen. Valtuustokauden strategian mukaan menot ja tulot saavat kasvaa vain puolitoista prosenttia vuodessa ja investointeja tehdään valtuustokauden aikana korkeintaan 500 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelman 2019–2022 käyttötalouden ja investointien määrärahojen ja tuloarvioiden kehyksistä päätetään kaupunginhallituksessa kesäkuun alussa.

Maakunta- ja sote-uudistus puolittaa toteutuessaan kaupungin rahoituksen volyymin lainakannan jäädessä ennalleen. Tämä tarkoittaa velkaantuneisuuden sekä korkoriskin merkityksen voimakasta kasvua. Uudistus tarkoittaisi myös vastikkeettomia omaisuuden siirtoja kaupungilta ja kuntayhtymistä sekä lisäisi riippuvuutta valtionrahoituksesta.

Kunta-alan sopimusten vaikutukset ovat kuluvanan vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Talouden kasvuksi ensi vuonna ennustetaan 2,2 prosenttia. Kasvua tukevat sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Inflaation kiihtyminen kuitenkin hidastaa kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen sekä kulutuksen kasvua.

Lahjoitus kaupunkitalouden tutkimiseen

Kaupunginhallitus päätti lahjoittaa 363 000 euroa Aalto-yliopistoon perustettavalle kaupunkitalouden professuurille. Lahjoitus maksetaan viiden vuoden aikana.

Talouden tasapainoin turvaava kasvu edellyttää hyvää tietopohjaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa kaupunkitaloustieteen alan tutkimusta ja osaamista alueellaan.Osaamista tarvitaan erityisesti kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen, elinkeinopolitiikkaan, keskittymisetuihin, maankäyttöön ja yritysten sijoittumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Professuurin rahoitus esitetään jaettavaksi pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken väestöosuuksien mukaisilla summilla. Kuntaliitto, Kuntarahoitus Oyj ja Keva ovat sitoutuneet yhteensä 0,6 miljoonan euron lahjoitukseen.

Myyrmäki tiivistyy viheralueita säilyttäen

Myyrmäki kasvaa ja tiivistyy voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja vehreä asuinympäristö ja elinvoimainen keskusta, jossa kohtaavat ihmiset, palvelut, työ ja sujuva liikkuminen. Kaiken tämän sitoo yhteen paikallinen elävä kaupunkikulttuuri sekä selkeä kaupunkikuva ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Suunnittelussa tuodaan esiin Myyrmäelle tyypilliset erityispiirteet, kuten kaupunkimaisuus ja yhteisöllisyys.

Kaupunginhallitus asetti nähtäville Myyrmäen kaavarungon, jossa alueelle kaavaillaan entistä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista etenkin asemien läheisyydessä. Kivijalkaan on tulossa liike- ja toimistotiloja. Vastapainona tiiviille rakentamiselle ja kaupunkimaisuudelle säilytetään vehreyttä, puistoja ja suuria ympäröiviä viheralueita. Tavoitteena on kaupunkirakenne, jossa turvalliset, viihtyisät ja sujuvat kevyen liikenteen reitit johtavat kaupunginosaa ympäröiville laajoille viheralueille.

Alueelle suunnitellaan runsaasti uusia asuntoja. Myyrmäessä voisi kaavarungossa esitettyjen laskelmien pohjalta olla vuonna 2040 yhteensä noin 24 000 – 27 000 asukasta. Tämä tarkoittaa noin 8 000 – 11 000 uutta asukasta. Asuntorakentamisessa pyritään monipuoliseen asuntotyyppien ja hallintamuotojen tarjontaan.

Kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville asemakaavoja:

Jokiniemen Kolmiotontti, jolle rakennetaan toimisto- ja liikerakennuksen ensimmäistä vaihetta. Kaavamuutos tarvitaan toista rakennusvaihetta varten. Muutoksessa rakennusoikeus kasvaa 16 000 kerrosneliömetriin. Samalla viereinen pysäköintitontti varataan Väritehtaankatu 8:n käyttöön.

Puu-Kivistön kaavalla mahdollistetaan monimuotoisten puurakenteisten asuinkortteleiden, yleisen rakennuksen (esim. päiväkodin), pysäköintilaitoksen, lähivirkistysalueiden, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten sekä katualueiden toteuttaminen Kivistön keskustaan. Rakennusoikeus mahdollistaa kodit noin 850 uudelle asukkaalle noin 600 metrin päähän Kivistön asemalta.

Kaupunginvaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi asemakaavoja:

Hämevaaran Koivuvaaranpuiston yleisten rakennusten tontin kaavoittamista päiväkotia varten ja neljän omakotitontin kaavoittamista nykyisten katujen ja kunnallistekniikan yhteyteen. Yleiskaavassa alue on pientaloaluetta. Enin osa Koivuvaaranpuistoa jää puistoksi.

Martinlaakson Voimalantie 5 - 6 toimitilakiinteistöjen rakennusoikeuksia lisätään Murata Electronics Oy:n tarpeisiin. Pysäköintiä keskitetään Voimalantie 6:en, jolta poistetaan vähittäiskaupan suuryksikön rakentamismahdollisuus. Osa Myllymäenpolun katualueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi.

Vapaalan Vapaalantie 10c:n kohdalle kaavoitetaan kuusi omakotitonttia puiston ja tarpeettoman leveän katualueen paikalle. Vapaalantien itäpuolella on laajempi Ilpolanpuisto.

Vapaalan Raspitielle ja Vuolutie 9:n kohdalle kaavoitetaan seitsemän omakotitonttia kahden puiston paikalle.

Vapaalan Vapaalantie 4:ssä myydään kaupungin omistama tontti Lidl Suomi Ky:lle päivittäistavarakaupan rakentamista varten. Lidl Suomi Ky valittiin kaupan toimijoiden haussa ja kaupunkisuunnittelulautakunta myönsi suunnitteluvarauksen 21.8.2017.

Julkaistu: 23.4.2018 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter